lauantai 20. joulukuuta 2008

"Vanhana starbanakin kuljen Koskenniemen viitoittamalla tiellä."

MINULLA oli suuri kunnia pitää esitelmä soveltavan kasvatustieteen laitoksella järjestetyssä Matti Koskenniemi 100 vuotta-symposiumissa. Alla pienimuotoiseen tutkimukseen perustuvaa esitelmää koskeva ojenne, ja sen jälkeen keskeisemmät tulokset.

Martti Hellström
Rehtori, KT
”Vanhana starbanakin kuljen yhä Koskenniemen viitoittamalla tiellä”
Esitys Matti Koskenniemi 100 vuotta- symposiumissa 19.12.2008

OPETTAJAN pedagoginen ajattelu on kansainvälisesti dynaaminen tutkimuskohde, jota voidaan lähestyä monin tavoin. Miten opettajat ajattelevat? Millainen on opettajien opetusnäkemys? Miten he perustelevat omat ratkaisunsa?

Tässä esitelmässä opettajan pedagogista ajattelua lähestytään kuvaamalla, kuinka joukko opettajia peilaa omaa ajatteluaan yhteen heidän omana koulutusaikanaan vahvasti eläneeseen suomalaiseen kasvatus- ja opetusoppiin. Keskeinen kysymys on, kuinka vahvasti tuolloin juuri eläkkeelle jääneen Matti Koskenniemen pedagogiset ajatukset elävät yhä 2000-luvun peruskoulussa 1970-luvulla koulutettujen luokanopettajien ajattelussa.

Esitelmä perustuu Kyselykone.fi:n alustalle tehtyyn nettikyselyyn marraskuussa 2008. Kohdejoukkona oli Helsingin OKL:lla syksyllä 1974 luokanopettajankoulutuksen aloittanut kurssi. Tuo esitelmän pitäjän oma kurssi 1974-77 on pitänyt tiiviisti yhteyttä. Sähköpostilistan (61 nimeä) nopeasta vanhenemisesta huolimatta noin 80:sta opiskelunsa aloittaneista vastaukset saatiin 30:lta. Heistä 22 toimi yhä opettajina, neljä oli rehtoreita, kaksi oli muissa koulutusalaan liittyvissä tehtävissä, yksi oli siirtynyt muulle alalle ja yksi oli jäänyt eläkkeelle. 25 oli toiminut opettajana vähintään 26 vuotta.

Netttikyselyssä pian 35 vuotta sitten mm. Matti Koskenniemen ja Kaisa Hälisen Didaktiikka- klassikon tenttineille nyt uransa loppusuoralla oleville opettajille esitettiin 22 Koskenniemen pedagogista ajatusta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan näiden ajatusten tärkeyttä itselleen. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kommentoida teemaa vapaammin. Ote muistuttaa tunnustettua ”stimulated recall”- tekniikkaa.

Tuloksista laadittiin yhteenveto. Neljä vastaajaa saatiin tulkitsemaan ja pohtimaan tuloksia. Pohdinnat videoitiin. Tulkitsijoista kolme oli miestä ja yksi nainen. Kaksi heistä toimi yhä luokanopettajina, kolmannella oli takanaan pitkä rehtori- ja rehtorikouluttajaura ja neljäs oli siirtynyt toistakymmentä vuotta sitten työnohjaaja-kouluttajaksi. Vastaajien omat tulkinnat laajentavat ymmärrystä opettajan ajattelun kehitysprosessista.

Lisäksi aineistolle tehtiin SPSS-ohjelmalla varimax-rotatoitu yksinkertainen faktorianalyysi, jossa 22 kysymykseen saatu vaihtelu tiivistyi kuudelle pääkomponentille.

Tulokset esitetään symposiumissa 20 minuuttia kestävänä videona.

KESKEISIMMÄT TULOKSET

1. Matti Koskenniemen pedagogiset ajatukset elävät yhä vuonna 1974 opiskelunsa aloittaineiden luokanopettajien omassa pedagogisessa ajattelussa. (22 ajatuksen tärkeyden keskiarvo vaihteli välillä 7,9 - 9,7).

2. Tärkeimpinä pidettiin seuraavia ajatuksia:
- Oppiminen on tehokkainta, kun siihen sisältyy opiskelijan oma pyrkimys. (Keskiarvo 9,7, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 8-10)
- Didaktisesti ajattelevan opettajan käsitteellä kuvataan taitavaa, luovaa opettajaa, joka ei suhtaudu opetukseen rutiinimaisesti eikä byrokraattisesti. Didaktisesti ajatteleva opettaja harkitsee omat ratkaisunsa, toisaalta opetussuunnitelmaan toisaalta oppilaan-tuntemukseen ja tilannetajuun perustuen. (Keskiarvo 9,6, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 8-10).
- Kasvatus ei ole luomista ja istuttamista. Kasvatus on kasvamaan saattamista. (Keskiarvo 9,6, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 7-10).
- Kaikki mitä koulussa tapahtuu on kasvattava, ei vain opetus ja oppitunnit. (Keskiarvo 9,6, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 7-10).
- Opettaja voi ohjailla ja tukea oppilaittensa kasvamista persoonallisuuksiksi vain sillä edellytyksellä, että hän itsekin toimii persoonana eli ajattelee didaktisesti. Didaktinen ajattelu on aina persoonallista. Ja vain persoonana opettaja voi tukea oppilaittensa varttumista persoonallisuuksiksi. (Keskiarvo 9,4, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 7-10).
- Kouluikäkin on elämää. Lapsella ja nuorella on oikeus saada tyydytystä tämän hetken toiminnasta. (Keskiarvo 9,3, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 7-10).
- Opetus on koulun elämänpiiriin sijoittuva interaktiotapahtuma, joka tähtää oppilaiden persoonallisen kehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden määrittämissä suunnissa. (Keskiarvo 9,1, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 7-10).
- Opetus- ja kasvatusprosessille on luonteenomaista, että sen kohde ei ole passiivinen Subjektin ja objektin välinen vuorovaikutus ei pedagogisen prosessin aikana tapahdu itsestään, spontaanisti, vaan edellyttää tietynlaista ohjailua. (Keskiarvo 9,1 , tyyppiarvo 9, vaihteluväli 7-10).

3. Vähiten tärkeinä koettiin seuraavat Koskenniemen ajatukset:
- Yhdysluokka-opetuksessaon paljon etuja. Eri-ikäiset lapset tasoittavat toisiaan, ja koulussa voi olla hyvin perhemäinen ilmapiiri. (Keskiarvo 7,9, tyyppiarvo 8, vaihteluväli 4-10).
- Työrauhaongelmat johtuivat kolmesta eri syystä: 1. Syynä ovat hankalat oppilaat. Hankaluus voi johtua siitä, että oppilailla on epätyydyttävä asema luokassa. 2. Syynä voi olla vaikea luokka. Luokka ei ole sulautunut yhteen, ja siksi käydään taistelua vallasta. 3. Syynä voi olla opettaja. Opettaja voi olla komenteleva tai hän voi antaa liian helppoja tai liian vaikeita tehtäviä. Opetus voi olla kuivaa yksinpuhelua ja opetuksen suunnittelu huonoa. (Keskiarvo 8,1, tyyppiarvo 8, vaihteluväli 5-10).
- Oppitunnin voi jäsentää seuraavasti: (1) valmistautumisvaihe (asetetaan tavoite), (2) omaksumisvaihe (suoritetaan varsinainen työ) ja (3) harjaantumisvaihe (kerrataan, sovelletaan ja evaluoidaan). (Keskiarvo 8,2, tyyppiarvo 8, vaihteluväli 6-10).
- Kasvatuksen ihanteena on persoonallisuus. (Keskiarvo 8.5, tyyppiarvo 8 ja 10, vaihteluväli 5-10).

4. Vastauksille tehdyssä faktorianalyysissa syntyi kuuden pääkomponentin ratkaisu. 22 kysymyksen taustalle voitiin 76 %:n selitysosuudella olettaa kuusi yleisempää ulottuvuutta:

FI ”Kasvu interaktiossa” (selitysosuus 33%)
F II ”Kasvatus improvisaationa” (selitysosuus 12%)
FIII ”Persoona ” (selitysosuus 10 %)
FIV ”Tapa jäsentää asioita” (selitysosuus 10 %)
FV ”Sosiaaliset suhteet” (selitysosuus 7%)
FVI ”Kodinomaisuus, pehmeys” (selitysosuus 4 %)

5. Avoimien vastausten ja tulkintaa tukemaan järjestetyjen neljän vastaajan haastattelun pohjalta syntyi kuva siitä, että Matti Koskenniemen humanistinen tapa ajatella opetusta eli opettajien omassa ajattelussa kuitenkin niin, että he eivät olleet olleet tietoisia siitä, keiltä he ovat nuo ajatukset omaksuneet. Opettajan oma pedagoginen ajattelu näyttäisi tämän pienimutoisen tutkimuksen pohjalta syntyvän pitkän ajan kuluessa. Siihen saadaan aineksia opettajankoulutuksen ja kirjallisuuden lisäksi omilta opettajilta, perheeltä, harrastuksista, yleisemmin ajanhengestä. Osa opettajista kertoi päätyneensä itse samoihin ajatuksiin kuin Koskenniemi hänestä riippumatta

6. Tutkimusteknisesti käytetty ote: helposti täytettävä nettikysely ja sitä täydentävä vastaajajoukosta poimitun pienemmän ryhmän tutkimustuloksia kommentoiva haastattelu tuntui lupaavalta työkalulta. Stimulated recall-tyyppinen lähestymistapa helpottaa oman näkemyksen tunnistamista. Työtapaa voisi käyttää myös esim. yksittäisen koulun yhteisen pedagogisen näkemyksen konstruoinnissa.

Pian 35 vuotta sitten luokanopettajan opiskelunsa aloittaneet nyt uransa loppusuoralla oleva vuosikurssi 1974-77 näytti vahvasti kulkevan "vanhana starbanakin" Koskenniemen viitoittamalla tiellä", kuten yksi vastaajista asian tiivisti.

Martti Hellström.


Ks. tästä linkistä uutinen tapahtumasta

maanantai 15. joulukuuta 2008

Rehtorit eivät halua olla pomottajia



Väitös
Pe 19.12.2008 klo 12, Seminaarinmäki, Villa Rana, Blomstedtin sali

Rehtorit eivät halua olla pomottajia

KM Helena Ahosen kasvatustieteen väitöskirjan *Rehtoreiden kertoma johtajuus ja johtajaidentiteetti* tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Pauli Juuti (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Anneli Eteläpelto.

Rehtoreiden kertoma johtajuus rakentuu rehtorin ja toimintaympäristön välisissä sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.
Vuorovaikutustilanteissa rehtorit kokevat ristiriitaisia odotuksia eivätkä aina kykene tai halua vastata odotuksiin. Ristiriidat
odotusten ja rehtoreiden oman tahtotilan välillä johtuvat ihmisten erilaisista näkemyksistä siitä minkälaista on hyvä, tehokas ja toivottu johtajuus. Näkemykset oppilaitoksen hyvästä johtajuudesta syntyvät ihmisten omien kokemusten ja yhteiskunnassa vallitsevien ja voimakkaimmin julkisuudessa esillä olevien esimerkkien ja kirjoitusten perusteella. Suomalaisen koulun johtamisen kuuliaisuutta ja esivaltaa kunnioittavat perinteet vaikuttavat niin ikään niihin odotuksiin, joita koulun johtajille asetetaan.

Nämä tiedot käyvät ilmi Helena Ahosen väitöskirjasta, jossa hän on tutkinut rehtoreiden kertomaa johtajuutta ja johtajaidentiteettiä. Tutkimukseen osallistui 14 erilaisissa kouluissa tai oppilaitoksissa työskentelevää rehtoria, joiden kirjoittamia elämänkertomuksia sekä haastattelukertomuksia Ahonen on analysoinut kerronnallisten menetelmien
avulla.

- Omaa johtajaidentiteettiään rehtorit rakentavat ratkaisemalla omien periaatteidensa ja johtajuudelle asetettavien odotusten välisiä jännitteitä. Rehtorit kertovat olevansa muun muassa lasten tulevaisuuden puolustajia, opetus- ja kasvatustyön mahdollistajia, muutoksentekijöitä ja esitaistelijoita, Ahonen kertoo.

Rehtorit kuvaavat myös toimivansa ristiriitaisissakin tilanteissa johtajana opetus- ja kasvatustyön arvoperustan mukaisesti. Julkisuudessa ihannoidun, vahvan karismaattisen johtajuuden rehtorit kokevat itselleen vieraaksi. Opettajuudesta luopumisen ja opettajaidentiteetistä siirtymisen johtajuuteen sekä oman johtajaidentiteetin muodostumista rehtorit kuvaavat muutosprosessina, jossa on siirryttävä katsomaan asioita eri perspektiivistä.

- Oppilaitosjohtajuutta voidaan uudistaa vaikuttamalla sekä rehtorin että muiden oppilaitoksessa toimivien käsityksiin hyvästä johtajuudesta ja sen rakentumisesta. Hyvän johtajuuden edellytyksenä on, että sekä rehtori että myös muut oppilaitoksessa toimivat tiedostavat, että johtajuus rakentuu sosiaalisissa tilanteissa ja haluavat olla vaikuttamassa sen muodostumiseen, Ahonen huomauttaa.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää oppilaitosjohdolle suunnatun perus- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Tulokset voivat olla tukemassa myös yksittäisten rehtoreiden henkilökohtaisessa, oman johtajuuden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätietoja:
Helena Ahonen, puh. 040-5370999, helahon@cc.jyu.fi
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi, josta
saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Helena Ahonen on tullut ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta vuonna1978. Lastentarhanopettajaksi hän valmistui vuonna 1981 Jyväskylän lastentarhanopettajaopistosta. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon hän suoritti Jyväskylän yliopistossa vuonna 2000. Ahonen on toiminut Jyväskylän maaseurakunnan päiväkerhotyön toiminnanohjaajajana ja lapsityönohjaajana vuosina 1988-1999 ja Jyväskylän kristillisessä opistossa lehtorina ja kehittämispäällikkönä vuosina 1999-2003. Vuodesta 2003 lähtien hän on työskennellyt Kirkkopalvelut ry:n Sisälähetysseuran oppilaitoksen rehtorina.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 352, Jyväskylä 2008, ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-3417-0. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi.

sunnuntai 14. joulukuuta 2008

MATTI KOSKENNIEMI SYMPOSIUM 19.12.2008



SUOMEN kasvatustieteen grand old man, professori Matti Koskenniemen syntymästä tulee 19.12.2008 kuluneeksi 100 vuotta.

MATTI KOSKENNIEMI SYMPOSIUM 19.12.2008 Siltavuorenpenger 10, klo 12–15,tieteellistä seurustelua klo 15–17

Laitosten johtajien tervehdykset: Marja Martikainen ja Juhani Hytönen

Esitelmiä: Harri Pitkäniemi, Kirsi Tirri, Martti Hellström, Leena Krokfors, Pertti Kansanen
Keskustelua, puheenjohtajana Juhani Jussila

HELSINGIN YLIOPISTO
Kasvatustieteen laitos
Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisää tietoa Koskenniemen elämäntyöstä löytää mm. tästä linkistä.

Martti

tiistai 11. marraskuuta 2008

Turvallisuusasiat työllistävät rehtoreita liikaa



MTV-3:n NETTIUUTISTEN 11.11.2008 mukaan koulujen rehtoreilla on nykyään yhä vähemmän aikaa johtamiselle. Erilaiset sosiaali- ja turvallisuusasiat ovat haukanneet jo lähes kolmasosan työajasta. Uutinen perustuu rehtori Aarne Mäkelän jokin aika sitten hyväksyttyyn väitöskirjaan. Mäkelä kasvattaisi kuraattorien, psykologien ja opinto-ohjaajien määrää jo alakouluissa. Näin rehtoreille jäisi aikaa myös pedagogiseen työhön. Mäkelää(kin) huolestuttaa, mistä kuormitettuun rehtorinammattiin löytyy jatkossa tekijöitä.

perjantai 17. lokakuuta 2008

Koulutusta pedagogisesta johtamista

OPPIMISKESKUS AURORA tarjoaa kaikille koulun pedagogisesta johtamisesta kiinnostuneille espoolaisopettajille ja rehtoreille maksuttoman koulutuspäivän tästä rehtorin ydintehtävästä. Mukaan voidaan ottaa väkeä muualtakin, jos paikkoja jää vapaaksi.

Miten koulua johdetaan pedagogisesti? Mitä tarkoittaa koulupedagogiikkaa? Miten tarttua rakenteisiin, prosesseihin ja kuinka vaikuttaa ihmisiin? Kuinka rehtori voi johtaa opettajia, muuta henkilökuntaa, oppilaita ja vanhempia?

Koulutuspäivässä keskiviikkona 29.10 on kaksi osaa.

Aamupäivän ajan(klo 9-12.45) osallistujilla on mahdollisuus seurata puoliksi palaneen Auroran koulun arkea kahdessa eri toimipisteessa ja klo 12.45- 14.00 myös turvallisen iltapäivän (TIP) toimintaa.

Klo 14-17 alkavaan pedagogiseen iltapäivään liittyy nähdyn reflektointia ja yhteistä ammatillista johtamiskeskustelua.

Mukaan koulutustilaisuuteen otetaan 12 ensimmäisena ilmoittautuvaa rehtoria, apulaisrehtoria ja pedagogisesta johtamisesta ja muutostyöstä kiinnostunutta opettajaa. Kurssin johtajana toimii rehtori Martti Hellström. Mukaan mahtuu vielä muutama.

Osallistujille lähetetään viikkoa ennen tilaisuutta lyhyt koulutuspäivään valmistava nettikyselylomake.

Ilmoittautumiset osoitteella martti.hellstrom@espoo.fi

Tervetuloa

lauantai 11. lokakuuta 2008

Letter from Eduardo Andere

I am very sorry about the Kauhajoki Tragedy. I just published in a Mexican national newspaper an op-ed column about Finland and the tragedy and concluded with the following paragraph translated from Spanish: "The world's school community deeply moved by this tragedy shares its heart and feelings with the innocent victims and their families. Finland is the house of a great people".

On a different note I would like to congratulate the people of Finland for the Nobel Prize receipent former Finnish President Martti Ahtisaari. I was very happy to hear the news.


Best regards
Eduardo

maanantai 22. syyskuuta 2008

QUEST STAR: Professor Eduardo Andere



Dear Principals, I have studying high performing education systems since March 2004 when I started in Finland. After a visit to schools and speaking with principals, teachers and experts in Finland and visited 18 other countries to be able to carry a comparative analysis. An academic book out my study is coming soon to be published by the University of Hong Kong. When ready I will let you know. I was so impressed (no wonder all the people around the world is impressed by the high and conssitently high performance of Finland) with Finland that I have returned four more times.

There is very little that I can say about Finland and Finnish education system that you do not know already. But let me add a couple of perspectives: principals today face new challenges that makes their work in schools more demanding, and Finland in general face one challenge "staying on top". As Hannele Niemi (from Helsinki University) once told me: "there is only one direction you can go when you are first".

Well being first is not certainly the most important thing in education, and you Finnish educators know this more than anyone else. But the worse thing it could happen to anyone is to sleep the dream of success. Japanese say: "Failure is the mother of success"; the contrary might be true if one is not challenged by success. I get back to you soon! Eduardo

Mr Eduardo Andere is a professor of Education. He has been doing research about Finnish education for some years (since March 2004). This time he wanted to get a deeper insight into the reasons behind the Finnish success and what schools are doing in order to enhance teaching and learning. We had a privilage to pay him a visit in our school a few weeks ago.

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Mitä rehtori toivoo tutkimukselta?

VERKOSTON sivuilla avataan näin toiveikkaasti ensimmäinen keskustelu. Teemana on, mitä rehtori toivoo tutkimukselta. Millaisesta tutkimuksesta meille olisi hyötyä? Mitä meidän kannattaisi itse tutkia?

Rohkeasti vaan keskustelemaan. Kommentointi ei edellytä rekisteröintiä, eikä nimi näy, ellei sitä itse näkyviin kirjoita.

Rehtoriverkoston blogi on avattu


REHTORI-TUTKIJANA-VERKOSTOLLE on avattu blogi osoitteessa http://rehtoritutkijanaverkosto.blogspot.com/

Blogi on kaikille rehtoreile ja rehtorin työstä kiinnostuneille tarkoitettu avoin sivusto, jonka tarkoitus on innostaa itse kutakin kehittämään ammattiamme tutkimuksen keinoin ja tuloksia hyödyntäen.

Verkoston vetäjä käynnistää keskusteluja. Keskusteluun houkutellaan aika ajoin mukaan provokaattoteiksi tutkimuksen asiantuntijoita.

SYYSKUUN keskustelun pääteemana on, mitä rehtorit toivovat tutkimukselta? Millaisesta tutkimuksesta meille olisi eniten hyötyä?

Blogiin kootaan myös vinkkejä ja linkkejä ja referaatteja aiheesta kiinnostuneiden iloksi ja virkistykseksi. Tervetuloa mukaan.

Martti Hellström

Martti Hellström vetämään Rehtori tutkijana-verkostoa

Suren hallitus valitsi 24.3.2008 valinnut rehtori, KT Martti Hellströmin vetämään tutkijarehtorien verkostoa. Vaikka pesti on päättynyt, ja verkoston vetovastuu siirtynyt muille, jatkan tässä rehtorien tekeminen tutkimusten seurantaa.

Rehtorit ovat tunnetusti aktiivista väkeä. Osa suuntaa energiaansa tutkimuksen suuntaan ja hakeutuu tutkijakoulutukseen.  Hyvä meille kaikille.


Kuka Martti Hellström?

Martti Hellström on 54-vuotias espoolainen, espoolaisen Auroran alakoulun rehtori. Hän on ollut opetusalalla yli 30 vuotta ja rehtorina pian 19 vuotta. Oman työnsä ohessa hän vetää päätoimittajana Luokanopettajalehteä ja kirjoittaa oppi- ja tietokirjoja. Tuorein julkaisu on PS-Kustannuksen julkaisema "Sata sanaa opetuksesta" (2008).

Pohjakoulutukseltaan Hellström on luokanopettaja. Hänen kasvatustieteen väitöskirjansa (2004) käsitteli koulujen kehittämishankkeissa viisaaksi osoittautunutta muutosotetta. Hän on kouluttautunut 2004-2005 Opekossa oppilaitosjohdon kouluttajaksi ja Microsoftin PiL-hankkeessa Fullan-fasilitaattoriksi. Hellström oli Suren Pro Rexi - 2015-koulutuskiertueen pääkouluttaja.

Hellströmillä on vaimo ja kolme aikuista lasta. Rakkaimmat harrastukset ovat kouluteatteri, opettajabändi ja vespailu.