tiistai 5. huhtikuuta 2011

Ismo Aho: Mikä tekee opettajasta selviytyjän

Kuva lainattu Ylen sivuilta, joissa esitellään väitöstä.
Tässä linkki.

4.3.2011 väitteli  Tampereella  Luolajan koulun rehtori, KM Ismo Aho aiheesta:  Mikä tekee opettajasta selviytyjän? (What makes a teacher a survivor?).   Vastaväittäjänä li  dosentti Riitta Jyrhämä (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimi dosentti Heleena Lehtonen.

LEHDISTÖTIEDOTE

Työelämä vaatii työntekijältä sopeutumista alati muuttuviin olosuhteisiin. Työssä jaksamisesta on keskusteltu paljon julkisuudessa 1990-luvulta asti. Myös opettajien jaksaminen on noussut keskustelun valokeilaan. Tällä tutkimuksella selvitetään sitä, mikä tekee opettajasta selviytyjän? Vastauksia haettiin kysymyksillä:
• Mitkä tekijät opettajassa itsessään selittävät opettajana selviytymistä?
• Mitkä tekijät ympäristössä selittävät opettajan työssä selviytymistä?

Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena on kuvata todellisuutta monipuolisesti. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan opettajien kokemuksia selviytymisestä ja sitä kautta pääsemään mahdollisimman syvälle selviytymisen kysymyksiin. Tutkimusaineisto koostuu opettajien omakohtaisista selviytymistarinoista sekä tarkentavasta ja täydentävästä aineistosta.

Opettajuus on ajankohtainen tutkimuskohde. Sitä on kartoitettu muuttuneen työnkuvan, yhteisöllisyyden, jaksamisen ja uupumisen näkökulmasta. Vähemmälle tutkimukselle ovat jääneet ne tekijät, jotka tekevät opettajasta selviytyjän. Selviytyjä etsii aktiivisesti keinoja vaikuttaa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöönsä. Selviytyminen on jotakin enemmän kuin pelkkä jaksaminen. Selviytymiseen liittyy verbi ’tehdä’, jaksamiseen verbi ’olla’.

Opettajan työhön kohdistuu monenlaisia paineita ja vaatimuksia. Opettajalta edellytetään moniosaamista. Tutkijoiden ja koulutuspoliittisten päättäjien pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miksi yhdet koulut opettajineen menestyvät, kun taas toiset taantuvat.

Selviytymisen taustalla ovat usean yksittäisen tekijän muodostamat kategoriat: itsensä kehittäminen, työyhteisön yhteisöllisyys, persoonallisuus, holistinen elämänkatsomus ja ulkopuolinen tuki. Tärkeimmiksi yksittäisiksi tekijöiksi opettajan selviytymisessä osoittautuivat 1) halu itsensä kehittämiseen, 2) persoonalliset ominaisuudet, jotka edesauttavat selviytymistä, 3) holistinen elämänkatsomus ja 4) mahdollisuus keskustella jonkun kanssa työhön liittyvistä asioista joko työyhteisössä tai lähipiirissä. Työyhteisö on opettajan selviytymisen kannalta merkityksellinen. Jos opettaja ei saa työyhteisöltään tukea, nousee ulkopuolinen tuki tärkeäksi selviytymistä tukevaksi tekijäksi.

Tutkimuksessa erottui neljä yksilöllisyyttä korostavaa selviytyjäprofiilia. 1) Yhteisöllis-holistisen selviytyjän profiilissa korostuvat yhteisön merkitys ja kokonaisvaltaisuus. 2) Yhteisön tukeman itsenäisen opettajan profiilissa painottuvat itsetuntemus sekä yhteisön ja rehtorin merkitys opettajan selviytymisessä. 3) Interpersoonallisen reflektoijan profiili on laajin, sillä siinä korostuvat yhteisöllisyys, ystävät ja koulun ulkopuolinen elämä. 4) Intrapersoonallisen itsensä kehittäjän profiilissa painottuvat yksilön itsetuntemus, kyky tunnistaa omat tarpeet ja toiveet sekä niiden tyydyttäminen asiaankuuluvalla tavalla.

Opettajan selviytymispolku korostaa opettajan persoonallisista ominaisuuksista vuorovaikutustaitoja, myönteisyyttä, ammatti-identiteettiä, luovuutta ja itseluottamusta. Opettajankoulutuksen osalta mallissa painottuvat vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot, luovuus ja opettajuuden rajat. Työyhteisö vahvistaa parhaiten opettajan selviytymistä yhteisöllisyyden, selkeän ja toimivan toiminta- ja keskustelukulttuurin sekä uutta opettajaa tukevan toiminnan kautta.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti muillakin työaloilla. Tuloksia on mahdollista käyttää myös työn, työyhteisön ja -kulttuurin kehittämisessä. Opettajan selviytymistä tukevaa mallia voidaan käyttää yleisemmin työelämässä jaksamisen edistämiseen. Tuloksista on apua myös työntekijöitä valittaessa, täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja ammatinvalinnan ohjauksessa. Tulokset palvelevat opettajankoulutuslaitosten valintakriteereitä ja myös ohjaavat koulutuksen sisältöjen muuttamista.

Väittelijästä


Ismo Aho on syntynyt Kuortaneella ja hän on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt  luokanopettajana ja rehtorina vuodesta 1995 lähtien Luolajan koulussa Hämeenlinnassa.

Ahon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1470, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-7892-5, ISSN 1455-1616. 

Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 905, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-7893-2, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.