keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Rehtori Pekka Rokka väittelee opetussuunnitelmateemasta

PEKKA Rokan  väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa 27. toukokuuta.

Aamulehti on julkaissut siitä puffin otsikolla:  Opetussuunnitelma näkee oppilaat työvoimareservinä

Opetussuunnitelmat ohjaavat, mihin suuntaan oppilaan toivotaan kehittyvän koulussa.

Vuonna 1985 toiminnallinen ohjaus muuttui, kun perinteisten opetussuunnitelmien komiteamietintöjen sijaan alettiin koota opetussuunnitelmien perusteita, joiden tehtävänä on raamittaa ja ohjata kunnan ja koulun opetussuunnitelmatyötä. Pekka Rokan väitöstutkimuksen kohteena ovat vuosien 1985, 1994 ja 2004 opetussuunnitelmien perusteet. Vuosien 1985 ja 2004 perusteet eivät jätä tilaa kunta- tai koulukohtaisuudelle. 1994 perusteet ovat luonteeltaan koulukohtaiset, suunnitelma antaa tilaa koulujen profiloitumiselle. Suomessa tapahtui heiluriliike, kun vuonna 2004 palattiin vuoden 1985 linjoille.

Perusteissa yhteiskunta määritellään useasta ei näkökulmasta, mutta sitä yhdistää suomalaisuuden vaaliminen. Yhteiskunta ja siten myös koulu ottavat toisin vaikutteita monikulttuurisuudesta ja paikallisyhteisöstä.

Perusteissa oppilaat sidotaan oman asuinalueensa työvoimareserviksi. Talouden pelastajaksi nousee yrittäjyyden vaaliminen ja säästämisen ihannointi väistyy.

Tutkimustulokset osoittavat, että opetussuunnitelmien perusteiden mukaan oppilaalla tulisi olla laajat ja monipuoliset taidolliset valmiudet olla yhteisönsä ja koko yhteiskunnan aktiivinen ja poliittinen vaikuttaja. Oppilaasta kasvaa tasa-arvoon ja demokratiaan uskova lainkuuliainen kansalainen, joka osallistuu yhteiskunnan muuttamiseen rakentavasti. Opetussuunnitelmien perusteissa uskotaan edustukselliseen demokratiaan.

Suora kansalaisvaikuttaminen jää käsittelemättä.

Jos perustetekstit todella sanatarkasti toteutuvat koulun arjessa, niin nykyajan nuorten tulisi olla todellisia yhteiskunnan aktiivisia jäseniä ja ilmeisesti myös äänestysaktiivisuus olisi huippuluokkaa.

Keskeisiksi politisoituneiksi teemoiksi nousevat yksilökeskeisyys, kuluttajakansalaisuus, yrittäjyys, eheyttäminen ja integraatio, kansainvälisyys, tulevaisuus ja tulevaisuuden kohtaaminen, tasa-arvopainotus, tietotekniikka ja teknologia, median vaikuttavuus, nuorisokulttuuri, huoli ympäristöstä ja luonnosta, terveellinen elämäntapa, turvallisuustietoisuus sekä koulutuksen arviointi, kehittäminen ja tuloksellisuus.