tag:blogger.com,1999:blog-39861452568126143862024-03-05T06:09:52.066+02:00rehtoritutkijanaverkostoKaikille rehtoreille ja rehtorin työstä kiinnostuneille avoin sivusto, jonka tarkoitus on innostaa itse kutakin kehittämään ammattiamme tutkimuksen keinoin ja tuloksin.Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.comBlogger26125tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-61598042036591300602011-09-24T07:34:00.000+03:002011-09-24T07:34:13.464+03:00REHTORI <b>Marko Kuuskorpi </b>on tehnyt väitöskirjan (tai tekee sitä?) mielenkiintoisesta aiheesta: luokkahuoneesta kuudessa eri maassa. Opettajalehti on tehnyt teemasta artikkelin. Se löytyy osoitteesta <a href="http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_38/162809.htm">http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_38/162809.htm</a><br />
<br />
Kuuskorpi on rehtorina Piikkiön yhtenäiskoulussa. Valitettavasti netistä ei löydy viittauksia itse väitöstilaisuuteen.Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-17512025181216604292011-05-18T17:52:00.001+03:002011-08-23T08:12:02.819+03:00Rehtori Pekka Rokka väittelee opetussuunnitelmateemasta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjH-IR3WJEtGstTJV8UdKtynFHcFcje2j-0xQOeYkt2JJXvbHE5BRQUB-zZEj06HXlaP05gzdQ2jHsDpj5LcTe-ZNVYldefz2Q5QX3XRsOqbtz_fWIa19p6JxA9OELTaPjGL7wdTBeLj6Lv/s1600/Rokka.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjH-IR3WJEtGstTJV8UdKtynFHcFcje2j-0xQOeYkt2JJXvbHE5BRQUB-zZEj06HXlaP05gzdQ2jHsDpj5LcTe-ZNVYldefz2Q5QX3XRsOqbtz_fWIa19p6JxA9OELTaPjGL7wdTBeLj6Lv/s320/Rokka.jpg" width="243" /></a></div>PEKKA Rokan väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa 27. toukokuuta.<br />
<br />
Aamulehti on julkaissut siitä puffin otsikolla: Opetussuunnitelma näkee oppilaat työvoimareservinä<br />
<br />
Opetussuunnitelmat ohjaavat, mihin suuntaan oppilaan toivotaan kehittyvän koulussa.<br />
<br />
Vuonna 1985 toiminnallinen ohjaus muuttui, kun perinteisten opetussuunnitelmien komiteamietintöjen sijaan alettiin koota opetussuunnitelmien perusteita, joiden tehtävänä on raamittaa ja ohjata kunnan ja koulun opetussuunnitelmatyötä. Pekka Rokan väitöstutkimuksen kohteena ovat vuosien 1985, 1994 ja 2004 opetussuunnitelmien perusteet. Vuosien 1985 ja 2004 perusteet eivät jätä tilaa kunta- tai koulukohtaisuudelle. 1994 perusteet ovat luonteeltaan koulukohtaiset, suunnitelma antaa tilaa koulujen profiloitumiselle. Suomessa tapahtui heiluriliike, kun vuonna 2004 palattiin vuoden 1985 linjoille.<br />
<br />
Perusteissa yhteiskunta määritellään useasta ei näkökulmasta, mutta sitä yhdistää suomalaisuuden vaaliminen. Yhteiskunta ja siten myös koulu ottavat toisin vaikutteita monikulttuurisuudesta ja paikallisyhteisöstä.<br />
<br />
Perusteissa oppilaat sidotaan oman asuinalueensa työvoimareserviksi. Talouden pelastajaksi nousee yrittäjyyden vaaliminen ja säästämisen ihannointi väistyy.<br />
<br />
Tutkimustulokset osoittavat, että opetussuunnitelmien perusteiden mukaan oppilaalla tulisi olla laajat ja monipuoliset taidolliset valmiudet olla yhteisönsä ja koko yhteiskunnan aktiivinen ja poliittinen vaikuttaja. Oppilaasta kasvaa tasa-arvoon ja demokratiaan uskova lainkuuliainen kansalainen, joka osallistuu yhteiskunnan muuttamiseen rakentavasti. Opetussuunnitelmien perusteissa uskotaan edustukselliseen demokratiaan.<br />
<br />
Suora kansalaisvaikuttaminen jää käsittelemättä.<br />
<br />
Jos perustetekstit todella sanatarkasti toteutuvat koulun arjessa, niin nykyajan nuorten tulisi olla todellisia yhteiskunnan aktiivisia jäseniä ja ilmeisesti myös äänestysaktiivisuus olisi huippuluokkaa.<br />
<br />
Keskeisiksi politisoituneiksi teemoiksi nousevat yksilökeskeisyys, kuluttajakansalaisuus, yrittäjyys, eheyttäminen ja integraatio, kansainvälisyys, tulevaisuus ja tulevaisuuden kohtaaminen, tasa-arvopainotus, tietotekniikka ja teknologia, median vaikuttavuus, nuorisokulttuuri, huoli ympäristöstä ja luonnosta, terveellinen elämäntapa, turvallisuustietoisuus sekä koulutuksen arviointi, kehittäminen ja tuloksellisuus.Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-50920105226308501392011-04-05T06:38:00.000+03:002011-04-05T06:38:38.773+03:00Ismo Aho: Mikä tekee opettajasta selviytyjän<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD5sUtnvaA38ErK7cfzaRAmCcu_xapPiWQIYAgssmkdYmMwsxGW8AIe4qKpI-LhY-h0hierTj4nAPJrNdr9eXfaP1pcr5lq1kZdIALrVc4XPYm8alSAAnQbjr3r7UvJVtCUkInBISg9wmJ/s1600/Luolajan_koulu-reht_388821b.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD5sUtnvaA38ErK7cfzaRAmCcu_xapPiWQIYAgssmkdYmMwsxGW8AIe4qKpI-LhY-h0hierTj4nAPJrNdr9eXfaP1pcr5lq1kZdIALrVc4XPYm8alSAAnQbjr3r7UvJVtCUkInBISg9wmJ/s320/Luolajan_koulu-reht_388821b.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva lainattu Ylen sivuilta, joissa esitellään väitöstä.<br />
Tässä <a href="http://yle.fi/alueet/hame/2011/03/opettaja_rajaa_tyosi_alaka_ole_liian_kiltti_2409031.html">linkki</a>.</td></tr>
</tbody></table><br />
4.3.2011 väitteli Tampereella Luolajan koulun rehtori, KM Ismo Aho aiheesta: Mikä tekee opettajasta selviytyjän? (What makes a teacher a survivor?). Vastaväittäjänä li dosentti Riitta Jyrhämä (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimi dosentti Heleena Lehtonen.<br />
<br />
LEHDISTÖTIEDOTE<br />
<br />
Työelämä vaatii työntekijältä sopeutumista alati muuttuviin olosuhteisiin. Työssä jaksamisesta on keskusteltu paljon julkisuudessa 1990-luvulta asti. Myös opettajien jaksaminen on noussut keskustelun valokeilaan. Tällä tutkimuksella selvitetään sitä, mikä tekee opettajasta selviytyjän? Vastauksia haettiin kysymyksillä:<br />
• Mitkä tekijät opettajassa itsessään selittävät opettajana selviytymistä?<br />
• Mitkä tekijät ympäristössä selittävät opettajan työssä selviytymistä?<br />
<br />
Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena on kuvata todellisuutta monipuolisesti. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan opettajien kokemuksia selviytymisestä ja sitä kautta pääsemään mahdollisimman syvälle selviytymisen kysymyksiin. Tutkimusaineisto koostuu opettajien omakohtaisista selviytymistarinoista sekä tarkentavasta ja täydentävästä aineistosta.<br />
<br />
Opettajuus on ajankohtainen tutkimuskohde. Sitä on kartoitettu muuttuneen työnkuvan, yhteisöllisyyden, jaksamisen ja uupumisen näkökulmasta. Vähemmälle tutkimukselle ovat jääneet ne tekijät, jotka tekevät opettajasta selviytyjän. Selviytyjä etsii aktiivisesti keinoja vaikuttaa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöönsä. Selviytyminen on jotakin enemmän kuin pelkkä jaksaminen. Selviytymiseen liittyy verbi ’tehdä’, jaksamiseen verbi ’olla’.<br />
<br />
Opettajan työhön kohdistuu monenlaisia paineita ja vaatimuksia. Opettajalta edellytetään moniosaamista. Tutkijoiden ja koulutuspoliittisten päättäjien pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miksi yhdet koulut opettajineen menestyvät, kun taas toiset taantuvat.<br />
<br />
Selviytymisen taustalla ovat usean yksittäisen tekijän muodostamat kategoriat: itsensä kehittäminen, työyhteisön yhteisöllisyys, persoonallisuus, holistinen elämänkatsomus ja ulkopuolinen tuki. Tärkeimmiksi yksittäisiksi tekijöiksi opettajan selviytymisessä osoittautuivat 1) halu itsensä kehittämiseen, 2) persoonalliset ominaisuudet, jotka edesauttavat selviytymistä, 3) holistinen elämänkatsomus ja 4) mahdollisuus keskustella jonkun kanssa työhön liittyvistä asioista joko työyhteisössä tai lähipiirissä. Työyhteisö on opettajan selviytymisen kannalta merkityksellinen. Jos opettaja ei saa työyhteisöltään tukea, nousee ulkopuolinen tuki tärkeäksi selviytymistä tukevaksi tekijäksi.<br />
<br />
Tutkimuksessa erottui neljä yksilöllisyyttä korostavaa selviytyjäprofiilia. 1) Yhteisöllis-holistisen selviytyjän profiilissa korostuvat yhteisön merkitys ja kokonaisvaltaisuus. 2) Yhteisön tukeman itsenäisen opettajan profiilissa painottuvat itsetuntemus sekä yhteisön ja rehtorin merkitys opettajan selviytymisessä. 3) Interpersoonallisen reflektoijan profiili on laajin, sillä siinä korostuvat yhteisöllisyys, ystävät ja koulun ulkopuolinen elämä. 4) Intrapersoonallisen itsensä kehittäjän profiilissa painottuvat yksilön itsetuntemus, kyky tunnistaa omat tarpeet ja toiveet sekä niiden tyydyttäminen asiaankuuluvalla tavalla.<br />
<br />
Opettajan selviytymispolku korostaa opettajan persoonallisista ominaisuuksista vuorovaikutustaitoja, myönteisyyttä, ammatti-identiteettiä, luovuutta ja itseluottamusta. Opettajankoulutuksen osalta mallissa painottuvat vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot, luovuus ja opettajuuden rajat. Työyhteisö vahvistaa parhaiten opettajan selviytymistä yhteisöllisyyden, selkeän ja toimivan toiminta- ja keskustelukulttuurin sekä uutta opettajaa tukevan toiminnan kautta.<br />
<br />
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti muillakin työaloilla. Tuloksia on mahdollista käyttää myös työn, työyhteisön ja -kulttuurin kehittämisessä. Opettajan selviytymistä tukevaa mallia voidaan käyttää yleisemmin työelämässä jaksamisen edistämiseen. Tuloksista on apua myös työntekijöitä valittaessa, täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja ammatinvalinnan ohjauksessa. Tulokset palvelevat opettajankoulutuslaitosten valintakriteereitä ja myös ohjaavat koulutuksen sisältöjen muuttamista.<br />
<br />
<b>Väittelijästä</b><br />
<br />
<br />
<div style="margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px;">Ismo Aho on syntynyt Kuortaneella ja hän on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt luokanopettajana ja rehtorina vuodesta 1995 lähtien Luolajan koulussa Hämeenlinnassa.</div><div style="margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px;"><br />
</div><div style="margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px;">Ahon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1470, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-7892-5, ISSN 1455-1616. </div><div style="margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px;"><br />
</div><div style="margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px;">Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 905, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-7893-2, ISSN 1456-954X.</div><div style="margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px;">http://acta.uta.fi.</div>Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-2524545346151049602011-02-06T18:37:00.001+02:002018-11-25T11:26:27.611+02:00Tero Matkaniemi<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhggnlDxwNoFeM2QfpdUMLVk_m5pgB0I63mjd6Mb0_ekuedufwr27yrXdXE9jtw9fBUVuAjm0Hzwqf3InT53ncpnS8jXVd5LP6S7ktfaSluWPRdA55a2yw9-m6E0vywoF2pNisvGf5k2oVY/s1600/1296784721_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhggnlDxwNoFeM2QfpdUMLVk_m5pgB0I63mjd6Mb0_ekuedufwr27yrXdXE9jtw9fBUVuAjm0Hzwqf3InT53ncpnS8jXVd5LP6S7ktfaSluWPRdA55a2yw9-m6E0vywoF2pNisvGf5k2oVY/s320/1296784721_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" width="233" /></a></div>
Lahden Lyseon lukion rehtori Tero Matkaniemen väitöstilaisuus pidettiin 5.2.2011 Itä-Suomen Yliopistossa, Joensuussa. Tieteenalana oli Suomen historia, aiheena “Kuopiolainen uinti paikallisena ja kansallisena kansalaistoiminnan ilmiönä. Toimijakentän, tavoitteellisuuden ja toimintaympäristön muutokset vuosina 1904–1979”<br />
<br />
Uinnin kansalaistoiminta tarjosi uinnista kiinnostuneille väylän sääty-yhteiskunnasta erkaantumiselle, joten toiminnalla oli oma roolinsa myös kansalaisyhteiskunnan syntymisessä. Toista maailmansotaa edeltäneinä vuosina uinnissa aktiivisten henkilöiden määrä oli vielä varsin vähäinen. FL Tero Matkaniemen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että uinnin ”toiminnallisen eliitin” aktiivinen verkostoituminen vaikutti huomattavasti liikunnan kansalaistoiminnan paikalliseen kehitykseen, sillä useat aktiiveista olivat tärkeitä vaikuttajia monissa urheilujärjestöissä. Matkaniemi tarkastelee tutkimuksessaan kuopiolaista uintia paikallisena ja kansallisena kansalaistoiminnan ilmiönä.<br />
<br />
<br />
1900-luvun alussa uinnin kansalaistoimijoiden tärkeänä toiminnan motiivina oli filantrooppinen arvopohja, jonka mukaisesti yläluokkaiset miehet halusivat saattaa uimataitoa tavallisen kansan, erityisesti nuorten, keskuuteen. Kun harrastajakierto eteni ja yhteiskunta keskiluokkaistui, uinnin kansalaistoimintoihin ohjautui uudenlaista väkeä. Uusien lajien leviämisen myötä Kuopioon perustettiin uusia uinnin, talviuinnin ja urheilusukelluksen lajiseuroja. Samalla uimaseuroissa uintiurheilun muodot alkoivat eriytyä lajijaostoiksi.<br />
<br />
Kuopiota ympäröivät järvet ovat vaikuttaneet kuopiolaisen uinnin varsin vahvaan paikalliseen ja kansalliseen asemaan. Kuopioon rakennettiin jo varhain uimahuoneita ja -laitoksia sekä uimarantoja. Tähän vaikuttivat niin kasvavan teollisuustyöväestön hygieniasta huolehtimiseen liittyvät tekijät kuin matkailulliset päämäärätkin, koska veteen tehdyillä rakennelmilla oli matkailullista vetovoimaa. Uinnin kansalaistoiminnan varhaisena tavoitteena oli edistää ensisijaisesti uimaopetusta ja hengenpelastusta sekä toissijaisesti kilpaurheilua. Samalla nuorisolle haluttiin tarjota tekemistä ”joutilaisuuden vastapainoksi”. Matkaniemen tutkimus osoittaa, että kiinnostus uinnin moniin muotoihin, kuten kuntouintiin, korostui kuopiolaisen uinnin kansalaistoiminnassa 1960-luvulta alkaen. Tuolloin työläisurheilijat toimivat ponnekkaasti kuntouinnin edistämiseksi, mutta nämä pyrkimykset syrjäytettiin kilpaurheilun tieltä. Työläisurheilun näkökulmasta vielä 1970-luvulla kilpaurheilun nähtiin kahlitsevan tiukoilla säännöillään liikunnan monipuolisuutta. Kuntouinnin harrastaminen eriytyi kansalaistoiminnan ulkopuoliseksi, ihmisten omaehtoiseksi toiminnaksi.<br />
<br />
Kuopiolaisen uinnin kansalaistoimijoille on ollut tyypillistä, että he ovat jatkuvasti pyrkineet aktiiviseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Uinnin kansalaistoimijat ovat välittäneet aatteita, ideoita ja ajatuksia ympäröivästä yhteiskunnasta. Suunta on ollut myös päinvastainen. Uinnin kannalta oli tärkeää, että kunnallinen urheilulautakunta syntyi pian Suomen itsenäistymisen jälkeen ohjaamaan julkista liikuntapaikkarakentamista, koska uinnin kansalaistoiminta ei tullut enää toimeen tilapäisillä avustuksilla. Vaikka uinnin kansalaistoiminta perustui vapaaehtoisuuteen, Kuopion kaupunki oli liikuntakulttuurissa vahva toimija. Päätös uimahallin rakentamisesta Kuopioon syntyi kansalaistoimijoiden ja julkisen hallinnon pitkällisen vuorovaikutuksen tuloksena. Matkaniemi toteaa, että uimahallin rakentaminen Kuopioon oli aikansa ilmiö, jonka hyödyllisyyttä pystyttiin propagandassa perustelemaan kasvavan kaupungin laajoille kansalaisryhmille tarkoitettuna kuntoliikuntatilana. Uimahallin valmistuminen vauhditti uinnin paikallista eriytymiskehitystä.<br />
<br />
Uinnin kansalaistoiminta on historian kuluessa muuttunut jatkuvasti, mikä on näkynyt myös kuopiolaisen uinnin nousuissa ja laskuissa. Uinnin kansalaistoiminnan muutokset heijastelevat pienyhteisön, liikuntakulttuurin ja koko suomalaisen yhteiskunnan yleistä kehitystä. Uintiin kuten muihinkin liikuntaharrastuksiin kuuluvat toiminta-aktiivisuuden vaihtelut, jotka kytkeytyvät usein elintapojen muuttumiseen. Tutkimus osoittaa uinnin toimijakentän, tavoitteellisuuden ja toimintaympäristön eriytymiskehityksen. Matkaniemen mukaan kuopiolaisen uinnin kansalaistoiminnan taival vuosina 1904–1979 osoittaa paitsi seuratoiminnan historiallisen merkityksen myös uinnin kansalaistoiminnan tarpeellisuuden tulevaisuudessa.<br />
<br />
Tero Matkaniemi on syntynyt vuonna 1972 Iisalmessa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Iisalmen lukiosta vuonna 1991. Matkaniemi on valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 1999 ja filosofian lisensiaatiksi vuonna 2004 Joensuun yliopistosta. Nykyisin hän työskentelee Lahden lyseon lukion rehtorina.<br />
<br />
<a href="http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0290-0/urn_isbn_978-952-61-0290-0.pdf">http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0290-0/urn_isbn_978-952-61-0290-0.pdf</a></div>
Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-75270590862989621632011-01-25T10:23:00.000+02:002011-01-25T10:23:57.037+02:00Valmentajataustainen rehtori on ihmiset huomioiva johtaja<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0bFnB_NhEl_4K7PE02JwLV6fgS5Eg3PpLg4s8BeVESjUt1ztPVlaEg4OxNpx8283wpzgvRSdTNzFilzvHBDPJzVog9yBr3MVHmKfM72gXoDip9KZwMBfTfgE9aUYHImuqhen6eVQ4kPyx/s1600/pulkkinen_seppo1.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; cssfloat: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" s5="true" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0bFnB_NhEl_4K7PE02JwLV6fgS5Eg3PpLg4s8BeVESjUt1ztPVlaEg4OxNpx8283wpzgvRSdTNzFilzvHBDPJzVog9yBr3MVHmKfM72gXoDip9KZwMBfTfgE9aUYHImuqhen6eVQ4kPyx/s200/pulkkinen_seppo1.jpg" width="150" /></a></div><strong>Valmentajataustainen rehtori on ihmiset huomioiva johtaja</strong> <br />
LitM Seppo Pulkkinen on tehnyt kasvatustieteen väitöskirjan ”Valmentajataustan merkitys rehtorin työssä" Vastaväittäjänä väitöstilaiosuudessa oli dosentti Pirkko-Liisa Vesterinen (Johtamistaidon opisto) ja kustoksena professori Anneli Eteläpelto (Jyväskylän yliopisto).<br />
<br />
Seppo Pulkkinen tutki johtajuutta koulu- ja urheilumaailmassa. Pulkkisen tutkimat rehtorit ovat toimineet joukkuelajien valmentajina huipputasolla, esimerkiksi ylimmän sarjatason tai maajoukkueen valmentajana. Kymmenen peruskoulun tai lukion rehtoria edustivat seitsemää lajia: jalkapalloa, jääkiekkoa, jääpalloa, lentopalloa, koripalloa, pesäpalloa ja amerikkalaista jalkapalloa. <br />
- Urheilu- ja koulumaailman johtajuuden elementit ovat siirrettävissä myös laajemmin nykyjohtajuuteen, jossa ihminen on tärkein elementti, Pulkkinen toteaa.<br />
<br />
<strong>Valmentajan rooli on muuttunut</strong><br />
<br />
Pulkkinen havaitsi, että maailmojen väillä on siirtovaikutusta sekä urheilumaailmasta koulumaailmaan että päinvastoin. Lisäksi molemmissa maailmoissa on sellaisia johtajuuden elementtejä, jotka eivät ole siirrettävissä. Hän muodosti viisi johtajuuden siirtovaikutuksen kategoriaa. <br />
<br />
Ensimmäinen kategoria, <strong>ihmiskeskeisyys,</strong> kuvaa haastateltujen johtamisotetta ja -filosofiaa. Rehtorit korostavat inhimillisen toiminnan merkitystä johtamisessaan huolimatta pitkästä valmentajaurasta kilpaurheilun kovassa maailmassa. On tärkeää, että johtajan kovan pinnan alta löytyy inhimillinen ihminen, joka hallitsee ihmisten kanssa toimimisen.<br />
<br />
<strong>Syklisyys</strong> taas kuvaa johtajan työn luonnetta ja vuodenkiertoa, joka hallitsee molempia maailmoja. Kouluvuoden kierron määrää lukuvuosi ja urheiluvuoden kierron määrää sarjakausi. Tähän liittyy useisiin eri tilanteisiin kuuluva hektisyys. Syklisyys vaatii vahvaa tilannejohtamisen taitoa.<br />
<br />
Kolmas kategoria, <strong>tehtäväalueiden laajuus</strong>, kuvaa sitä muuttuvaa maailmaa, jossa sekä valmentaja että rehtori toimivat tällä hetkellä. Tehtäväalueiden laajentumisen tiedostaminen sekä rehtorin että valmentajan johtamisessa on tärkeää johtamisen arkea. <br />
<br />
Neljäs kategoria,<strong> muutoksen sieto,</strong> liittyy muutoksen johtamiseen. Se on taito, joka haastateltavien mukaan on siirtynyt urheilumaailmasta koulumaailmaan. Urheilumaailmassa muutos on jatkuvasti läsnä. Valmentajataustaiset rehtorit sietävät hyvin muutosta ja siihen liittyviä haasteita. He mieltävät itsensä vahvaksi muutoksen ja sen toteuttamisen osaajiksi. <br />
<br />
Viides kategoria, <strong>johtamiskäyttäytyminen,</strong> nosti esiin kaksi termiä: <strong>kasvatuksellinen</strong> ja <strong>valmennuksellinen</strong> johtaminen. Molemmissa tutkimuksen maailmoissa johtajan käyttäytyminen perustuu ihmisten huomioimiseen ja johtamiseen heidän avullaan. Siirtovaikutuksen avulla voidaan oppia tilannejohtamisen taitoja ja käyttäytyä eri tilanteissa sen vaatimalla tavalla. Tätä voidaan kutsua myös urheilutermillä pelinluku.<br />
- Urheilumaailmassa saatu kokemus on selittävä tekijä sille seikalle, että ihmisten huomioiminen nousi niin keskeisesti esille. Valmentajan rooli on muuttunut kahden viimeisen vuosikymmenen aikana ihmisjohtamisen ja tiimityön suuntaan, Pulkkinen painottaa.<br />
<br />
Huippu-urheiluvalmentajataustaiset rehtorit ovat kokeneet urheilumaailman ihmisiin keskittyvän johtajuuden toimivan myös koulumaailmassa. Tiimitoiminta, jaettu johtajuus ja koko henkilöstön saaminen mukaan kouluyhteisön kehittämiseen ovat sellaisia johtajuuden elementtejä, jotka toimivat rehtorin työssä paremmin kuin pääasiassa punaisen valon takana rehtorin kansliassa tapahtuva ”oikeisiin asioihin” keskittyvä asiajohtaminen.<br />
<br />
<br />
<br />
Lisätietoja:<br />
<br />
Seppo Pulkkinen, puh. 040 589 0664 ja 0400 480 746, seppo.pulkkinen@jkl.fi<br />
<br />
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.<br />
<br />
Teos on julkaistu sarjassa: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 407, 211 s.. Jyyväskylä 2011. <br />
<strong>Seppo Pulkkisesta</strong><br />
Seppo Pulkkinen on tullut ylioppilaaksi Vaajakosken lukiosta 1974. Hän on valmistunut liikuntakasvatuksen kandidaatiksi 1977, humanististen tieteiden kandidaatiksi 1981 ja liikuntatieteiden maisteriksi 1982 Jyväskylän yliopistosta.<br />
<br />
Pulkkinen on työskennellyt liikunnanopettajana yhteensä 16 vuotta Jyväskylän normaalikoulussa, Keski-Suomen Keskusammattikoulussa, Jyväskylän yliopistossa, Konneveden peruskoulussa ja lukiossa sekä Suolahden peruskoulussa ja lukiossa. Viideksi vuoden ajan hän toimi Suomen Terveysliitossa järjestöpäällikkönä ja järjestöfuusioiden synnyttämässä Terveys ry:ssä järjestöasiamiehenä. <br />
<br />
Rehtorin tehtävissä Pulkkinen aloitti 1999 Suolahden lukiossa. Jyväskyläläisen Kuokkalan koulun rehtoriksi hän siirtyi 1.8.2007. Hän toimii myös Kuokkalan aluerehtorina.<br />
<br />
Valmentajana Pulkkinen on toiminut 35 vuotta, niistä lentopallon parissa 25 vuotta ja 10 salibandyn parissa. SM-sarja/SM-liigavalmentajana hän on ollut yhteensä 20 vuotta, joista 14 lentopallossa ja 6 salibandyssä. Tällä hetkellä hän toimii jyväskyläläisen Happeen miesten salibandyliigajoukkueen päävalmentajana.<br />
<br />
Maajoukkueen päävalmentajana Pulkkinen on toiminut molemmissa lajeissa, 1985–1991 lentopallon naisten maajoukkueen päävalmentajana ja 2001–2007 salibandyn naisten maajoukkueen päävalmentajana. Kanadan miesten salibandymaajoukkueen päävalmentajana hän toimi 2009–2010.Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-91513634624200098152010-07-24T11:58:00.002+03:002010-07-24T12:15:21.408+03:00Verkoston sivuja päivitetty<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqCw998mC1DXUDjwf8cR1NZ57liWO7LBrB6gpwgW2gGhy-i4UrlHI8V1nydDCDX94TzripRlJDyKQXwoeI6K2lOomfL5lETHKWQfyirHiutC9K7IU1y8itpl2q1f5y6QExxksi6qha8cP8/s1600/12012007231.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 240px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqCw998mC1DXUDjwf8cR1NZ57liWO7LBrB6gpwgW2gGhy-i4UrlHI8V1nydDCDX94TzripRlJDyKQXwoeI6K2lOomfL5lETHKWQfyirHiutC9K7IU1y8itpl2q1f5y6QExxksi6qha8cP8/s320/12012007231.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5497398772574390098" /></a><br /><i><blockquote>KUVA: Pieni arvausleikki. Mikä on blogin pitäjän päässä oleva vekotin?</blockquote></i><div><br /></div><div>OLEN lisännyt sivun oikeaan laitaan googlettamalla löytämiäni rehtorien tekemiä väitöskirjoja. Kaikki vinkit puuttuvista nimistä, otetaan nöyrästi vastaan.</div>Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-91941900046864173352010-01-14T20:53:00.003+02:002010-01-14T20:58:22.200+02:00Opettajien ammattitaidon kehittäminen vaatii paljon myös rehtorilta<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJElfUZ3nNjieh3ovSfsii4F4HEfCEotq323kU0omc5nRdx4VmNB9zAxsM5zPqrvi9ozcf8_3E-isyhyPNQrd9mhMc6dHmESYsTtZyXpLC5PR-AC_BnHaIG28wMu8HgytnBOLyr8B7JxSl/s1600-h/raasumaa_v.jpg"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 137px; height: 200px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJElfUZ3nNjieh3ovSfsii4F4HEfCEotq323kU0omc5nRdx4VmNB9zAxsM5zPqrvi9ozcf8_3E-isyhyPNQrd9mhMc6dHmESYsTtZyXpLC5PR-AC_BnHaIG28wMu8HgytnBOLyr8B7JxSl/s200/raasumaa_v.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5426670763207320834" /></a><br /><br /><span style="font-weight:bold;">Opettajien ammattitaidon kehittäminen vaatii paljon myös rehtorilta</span><br /><br />KM Vesa Raasumaan kasvatustieteen väitöskirja *Perusopetuksen rehtori opettajien osaamisen johtajana* mukaan opettajalta edellytetään monipuolista osaamista, johon kuuluu myös vastuu ammatillisesta kehittymisestä koko työuran ajan. Vesa Raasumaan väitöstutkimuksen mukaan perusopetuksen opettajan professioon kuuluvia olennaisia osaamisalueita ovat pedagoginen ja yhteisöllinen osaaminen, ulkoinen yhteistyöosaaminen, johtamisosaaminen, yksilölähtöinen kehittymisosaaminen sekä yksilön osaaminen. <br /><br />Opettajan ammattitaito kehittyy yleensä työuran aikana. Jokaisen opettajan kohdalla ei kuitenkaan automaattisesti käy näin. Lisäksi opettajan käytössä olevat tukimuodot ovat todellisuudessa melko yksipuolisia.<br /><br />- Ammatillisesti uutta kehittymissuuntaa pohtivan opettajan tilanne on tällä hetkellä melko heikko. Tarjolla on lähinnä kouluttajalähtöiseen pedagogiikkaan perustuvaa muodollista täydennyskoulutusta tai tutkintotavoitteisia lisä- ja jatko-opintoja. Tällöin yksilöllisessä ammatillisessa kehitysvaiheessa olevan opettajan saama tuki on usein sattumanvaraista ja heikkoa. Päivän mittainen lyhytkurssi tai kerran vuodessa toistuva kehityskeskustelu rehtorin kanssa ei riitä takaamaan<br />opettajan ammattitaidon kehittymistä, Raasumaa toteaa.<br /><br />Raasumaan mukaan opettajan ammattitaito kehittyy parhaiten luonnollisissa työryhmissä tapahtuvan harjoittelun ja yksilöllisen tuen avulla. Tämän vuoksi on tärkeää löytää hyvä tasapaino ammattiaidon kehittymisen, ammatilliseen valmennusohjelmaan kuuluvien menetelmien ja yksilöllisten oppimistapojen välille.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Rehtorin tuki ja osaaminen tärkeää</span><br /><br />Opettajien ohella myös koulun rehtorilta odotetaan aktiivisutta koko kouluyhteisön ja sen yksittäisten jäsenten osaamisen kehittämiseen. Raasumaan mukaan rehtori johtaa opettajien osaamista perusopetuksessa sekä tahattomasti että tarkoituksellisesti. Nämä ulottuvuudet toteutuvat päivittäisessä toiminnassa samanaikaisesti. Epäsuoran eli tahattoman<br />osaamisen johtamisen yhteydessä opettajien osaaminen karttuu piilevästi ilman rehtorin välitöntä osallistumista. <br /><br />- Tahattomasti osaamista johtaessaan rehtori toimii lähinnä tiedostamattomasti ja reaktiivisesti, Raasumaa kuvailee. Vastaavasti tarkoituksellisessa osaamisen johtamisessa rehtori toimii ennakoivasti, aikeellisesti, aktiivisesti, näkyvästi ja tietoisesti opettajien osaamisen kehittymisen tukena.<br /><br />Perusopetuksen rehtorin tarkoituksellista työskentelyä opettajien osaamisen ja oppimisen johtajana voi kuvata käsitteellä laaja-alainen pedagoginen johtaminen. Tällöin rehtorin perinteinen opetussuunnitelmakeskeinen pedagoginen johtaminen laajenee käsittelemään oppilaiden lisäksi myös opettajien oppimiseen ja kasvuun kuuluvia tekijöitä. Laaja-alaisena pedagogisena johtajana toimiva rehtori on oppimisen tukihenkilö, joka suunnittelee oppimista tukevia rakenteita kouluunsa sekä auttaa opettajia päätöksenteossa, oppimisessa ja henkisessä kasvussa. Tämä toteutuu Raasumaan mukaan opettajayksilöiden, koulun sisäisten ryhmien, koko kouluyhteisön ja koulun yhteistyöverkostojen itsesäätelyyn vaikuttamalla sekä opettajan ammatillista kehitystä edistävän dynaamisen vuorovaikutuksen avulla.<br /><br />- Aito laaja-alainen pedagoginen johtaminen edellyttää perusopetuksen rehtorilta tietoisuutta omista arvoista, ihmiskäsityksestä, aikuisten oppimisesta, organisaatioista, johtamisesta sekä tiedon ja osaamisen olemuksesta. Vasta tältä pohjalta osaamisen johtamisesta muodostuu kokonaisvaltainen aktiivisten oppijoiden yhteisön johtamiseen sopiva ajattelutapa, Raasumaa pohtii.<br /><br /><br />Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 383, 349 s., Jyväskylä 2010, ISSN 0075-4625; 383, ISBN 978-951-39-3781-2. Teosta voi tilata Jyväskylän yliopiston julkaisuyksiköstä, p. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi.<br /><br /><blockquote><span style="font-weight:bold;">Vesa Raasumaa</span> kirjoitti ylioppilaaksi Karstulan lukiosta 1983. Hän valmistui kasvatustieteiden maisteriksi 1988 Jyväskylän yliopistosta. Oppilaitosjohdon PD -tutkinnon hän suoritti 1996 Helsingin yliopistossa. Raasumaa on työskennellyt luokanopettajana, koulunjohtajana ja ohjaavana opettajana Saarijärven kaupungissa 1989-1993, opetustoimentarkastajana Mikkelin lääninhallituksessa 1996-1997 sekä rehtorina ja projektipäällikkönä Mikkelin kaupungissa 1993-2009. Hän on toiminut vuodesta 1996 lähtien sivutoimisena rehtorikouluttajana. Tällä hetkellä Raasumaa työskentelee Siekkilän koulun ja Vanamon koulun rehtorina sekä vastaa syksyllä 2011 toimintansa aloittavan uuden<br />perusopetuksen koulun suunnittelusta Mikkelin kaupungissa.</blockquote>Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-46366151653854300342009-12-25T09:54:00.003+02:002018-11-25T11:30:00.779+02:00Peruskoulun johtaminen – aikansa ilmiö<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisCfOf51fNeL_K-QIJiHK9Ml9ASP6L4WlqOUwbSo3Mjw4y_6ZsVLQvT6aefLRtzp6amnqSOqz3ZFkzU04u9ngciqsGsxN4dT0983jsShQRcuzqCLbx24z-0GBsHyNMo6Fa2AR0BJNBigLY/s1600-h/pesonenjorma.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img alt="" border="0" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5419081850974709970" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisCfOf51fNeL_K-QIJiHK9Ml9ASP6L4WlqOUwbSo3Mjw4y_6ZsVLQvT6aefLRtzp6amnqSOqz3ZFkzU04u9ngciqsGsxN4dT0983jsShQRcuzqCLbx24z-0GBsHyNMo6Fa2AR0BJNBigLY/s200/pesonenjorma.jpg" style="cursor: hand; cursor: pointer; float: left; height: 200px; margin: 0 10px 10px 0; width: 142px;" /></a><span class="Apple-style-span" style="font-family: "times" , serif; font-size: 14px;">KUVA: J<i>orma Pesonen on vuoden 2008 alussa toimintansa aloittaneen Soisalo-opiston rehtori. Soisalo-opisto yhdisti Varkauden, Joroisten, Leppävirran ja Heinäveden opistot sekä Keski-Savon musiikkiopiston.</i></span><br />
<div>
<span class="Apple-style-span" style="font-family: "times" , serif; font-size: 130%;"><span class="Apple-style-span" style="font-size: 14px;"><br /></span></span></div>
<div>
<span class="Apple-style-span" style="font-family: "times" , serif; font-size: 130%;"><span class="Apple-style-span" style="font-size: 14px;"><br /></span></span></div>
<div>
<span class="Apple-style-span" style="font-family: "times" , serif; font-size: 14px;">Pesonen, Jorma. (2009) Peruskoulun johtaminen – aikansa ilmiö. JOENSUUN YLIOPISTON KASVATUSTIETEELLISIÄ JULKAISUJA N:o 132</span><br />
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
<br /></div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
Jorma Pesosen maaliskuussa 2009 hyväksytyn väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia ja käsityksiä rehtoreilla on peruskoulun johtamisesta, johtamistyöhön kohdistuvista haasteista ja peruskoulun kehittämisestä johtamisen näkökulmasta tarkasteltuna. Yksilöidyt kysymykset koskivat peruskoulun rehtoreiden kokemuksia koulunsa johtamisesta työnsä alkuvaiheessa, tutkimushetkellä ja tulevaisuudessa. Lisäksi selvitettiin peruskouluun kohdistuneita johtamistyön kannalta keskeisimpiä haasteita rehtoreiden kokemana sekä sitä, mihin suuntaan johtamisen näkökulmasta kouluja pitäisi kehittää. Tutkimuksen taustan ja teoreettisen viitekehyksen muodostivat peruskoulun johtamisen tarkastelu koulun ulko- ja yläpuolelta ohjattuna toimintana, koulun sisällä tapahtuvana tomintana ja koulun sidosryhmiin liittyvänä toimintana. </div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
<br /></div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
</div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
Tutkimukseen osallistuivat kaikki erään itäsuomalaisen kaupungin peruskouluissa työskennelleet rehtorit (12). Haastateltavat olivat iältään 31–61vuotiaita, ja heistä puolet oli naisia ja puolet miehiä. Tutkimusaineisto kerättiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin yksilöteemahaastattelu. Toisen vaiheen ryhmähaastatteluun osallistui kymmenen rehtoria. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysiä käyttäen.</div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
<br /></div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
Tutkimustulosten mukaan rehtorit kokivat peruskoulun johtamisen uransa alussa (1980-luvulla) koulun ulkopuolelta tulevien määräysten mukaan johtamisena. Tutkimushetkellä (2001–2002) rehtorit kokivat koulun johtamisen sisällöllisesti monipuolistuvana. </div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
<br /></div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
Tulevaisuudessa rehtorit käsittivät koulun johtamisen kehittyvän eri koulujen rehtoreiden välisen kollegiaalisen johtamisen suuntaan sekä laajenevan koulujen sisäisissä ja ulkoisissa verkostoissa tapahtuvaksi. Rehtoreiden käsityksen mukaan myös muuttuva yhteiskunta asettaa tulevaisuudessa peruskoulun johtamiselle haasteita, jotka liittyvät mm. oppilaiden jatko-opiskelu ja elämäntaitojen kehittämiseen monipuolisella yhteistyöllä.</div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
<br /></div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
Väitöskirja löytyy netistä osoitteesta</div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
<a href="http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/pesonen_peruskoulun/pesonen.pdf">http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/pesonen_peruskoulun/pesonen.pdf</a></div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
<br /></div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
</div>
<div style="font: 14.0px "times"; margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px;">
<br /></div>
<div>
<br /></div>
</div>
</div>
Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-55358738773452760842009-10-15T18:31:00.000+03:002009-10-15T18:33:57.166+03:00Mikä tekee rehtorista selviytyjän?KM Helena Lehkosen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja: "Mikä tekee rehtorista selviytyjän? Perusopetuksen rehtoreiden käsityksiä työssä selviytymisestään (What makes a principal a survivor? Basic education principals´ perceptions of their surviving in their work)" tarkastettiin 9.10.2009 klo 12 Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen auditoriossa, Hämeenlinnan toimipaikassa, Erottajakatu 12, Hämeenlinna. Vastaväittäjänä oli professori <span style="font-weight:bold;">Matti Koiranen</span> (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii dosentti <span style="font-weight:bold;">Heleena Lehtonen.</span><br /><br />HELENA Lehkonen on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2005 lähtien projektipäällikkönä Tampereen yliopiston opettajakoulutuslaitoksella Hämeenlinnassa. SYTYKE-hanke (2005), YTYÄ-hanke (2008).<br /> <br />LEHDISTÖTIEDOTE<br /><br />Tutkimuksessa kuvataan perusopetuksen rehtoreiden subjektiivisia käsityksiä työssä selviytymisestä. Tutkimus jakautuu Kordigin (1978) mallia soveltaen kahteen osaan. Sen ensimmäinen osa käsittelee tutkijan esiymmärryksen rakennusprosessia, johon kuuluivat kaksi esitutkimusta ja rehtorin virkaan pätevöittävän opetushallinnon tutkinnon suorittaminen. Esiymmärryksen rakentuessa tutkimuksen keskiöön asettuivat arvot ja toiminta sekä niiden yhteys selviytymisen kokemukseen.<br /><br />Tutkimuksen toisen osan aineiston keruu tapahtui kahdessa osassa. Rehtoreiden kesäpäiviltä 2006 hankittu aineisto muodostui 20 vapaamuotoisesta vastauksesta kysymykseen ”Mikä tekee rehtorista selviytyjän?”. Lisäksi haastateltiin syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana 11 ensimmäiseen aineistonkeruuseen osallistunutta rehtoria.<br /><br />Aineiston analyysissä kertomuksista etsittiin IF – THEN – BECAUSE –ketjuja (Horvath jne.1999). Ketjuja tarkastelemalla kuvattiin rehtorin työhön liittyviä arvojännitteitä, rehtorin toimintaa suuntaavia arvoja sekä toiminnan yhteyttä selviytymisen kokemukseen.<br /><br />Rehtoreiden kertomuksista löytyi viisi teemaa: 1) rehtoriuran alkuvaihe, 2) kiire – ajankäytön hallinta, 3) ristiriitatilanteet – ammatillisuuden säilyttäminen ristiriitatilanteissa, 4) muutosjohtaminen – yksintekemisen kulttuurista yhteisöllisyyteen, 5) kaiken kattava vastuu – mahdollisuus reflektioon. Rehtorista tekee selviytyjän kokemus siitä, että oman toiminnan avulla kykenee ristiriitaisten asiaintilojen keskellä luotsaamaan koulua kohti arvokkaimmaksi koettua päämäärää, oppilaan hyvän toteutumista, keinoilla, joiden hinta ei yksilön kokemuksessa nouse päämäärän arvoa suuremmaksi. Selviytymisen kokemus on alati jatkuva prosessi. Samat syyt eivät aiheuta samanlaisia vaikutuksia kaikilla, sillä ne ovat riippuvaisia yhteydestä ja merkityksestä, jonka henkilö asialle antaa. Yksilön kokemus mahdollisuudesta toteuttaa työssään itselleen merkityksellisiä asioita on keskeinen työhyvinvointiin liittyvä tekijä.<br /><br />Tutkittavat voitiin jakaa arvomaailmaltaan karkeasti kahteen ryhmään: itseohjautuvat universalistit ja itseohjautuvat suoriutujat. Johtamistilanteeseen sisältyvien tavoitteiden saavuttamiseksi rehtorin tulee ottaa johtamistilanteessa huomioon sekä omat että tilanteeseen osallistuvien ja itse tilanteen sisältämät arvot sekä niiden vaikutus johtamiseen. Koulun johtajan tulisikin olla arvomaailmaltaan itseohjautuva universalisti, jotta koulun toiminta kehittyisi. Tämä täytyisi ottaa huomioon sekä rehtorikoulutuksessa että kunnallisessa päätöksenteossa. Rehtoreiden tulee saada koulutusta sekä aikaa toimia itseohjautuvasti, universaalien arvojen mukaisesti.Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-4702098928151089072009-10-15T18:27:00.002+03:002009-10-15T18:30:11.449+03:00Katri Kuukka tutki rehtoreitaKM Katri Kuukan kasvatustieteen (ammattikasvatus) alaan kuuluva väitöskirja: Rehtorin eettinen johtaminen monikulttuurisessa koulussa. "Sen yhteisen hyvän löytäminen" (Head teacher's ethical leadership in a multicultural school. "Finding the common good") tarkastetiin 4.9.2009 klo 12 Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna. Vastaväittäjänä oli professori <span style="font-weight:bold;">Juha Sihvola </span>(Helsingin yliopisto). Kustoksena toimi professori (emeritus) <span style="font-weight:bold;">Reijo Raivola</span>.<br /><br />KATRI Kuukka on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut monikulttuurisen opetuksen alueen projektisuunnittelijana vuosina 1995-1998 ja opetuskonsulttina vuosina 1998-2009 Helsingin kaupungin opetusvirastossa. Nykyisin hän toimii suomi toisena kielenä -opettajana Eiran aikuislukiossa Helsingissä.<br /><br />LEHDISTÖTIEDOTE<br /><br />Tutkimuksessa tarkasteltiin rehtorin eettistä johtamista monikulttuurisessa koulussa. Taustaosuuden tutkimustehtävänä kuvattiin koulun johtamista, rehtorin professiota ja työnkuvaa etiikan näkökulmasta ja tarkasteltiin monikulttuurista koulua eettisen johtamisen maisemana. Empiirisen osan aineisto koostui Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille (N=25) tehdyistä haastatteluista. Varsinaisena tutkimustehtävänä kuvattiin rehtorien kokemia monikulttuurisuuteen liittyviä dilemmoja ja niiden ratkaisuja tai niihin vastaamista.<br /><br />Tutkimustehtävän taustoittamiseksi tarkasteltiin rehtorien näkemyksiä monikulttuurisuuden käsitteestä ja sen rikkaus- ja haasteulottuvuuksista. Monikulttuurisuus määrittyi etnisyyden erilaisuudeksi, suomalaisuuden ja maahanmuuttajien moneudeksi sekä moneuden arkipäiväisyydeksi. Sen ulottuvuudet ilmenivät normittavana, kriittisenä ja kunnioittavana vastavuoroisuutena ja erojen inklusiivisuutena. Monikulttuurisuuden rikkaus ilmaistiin pääasiassa erilaisina välittöminä ja kauaskantoisina hyötyinä, jotka kohdistuivat sekä kouluyhteisöön että sen ulkopuolelle ja liittyivät oppilaisiin, rehtoreihin itseensä sekä suomalaiseen yhteiskuntaan. Haasteet liittyivät oppilaiden oppimiseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen, etnis-kulttuurisiin tulkintoihin ja vuorovaikutukseen, jotka pääsääntöisesti määriteltiin koulun kontekstissa.<br /><br />Varsinaiset dilemmat liittyivät edellä mainittujen haasteiden lisäksi myös maahanmuuttajien integraatioprosesseihin. Yksi vuorovaikutukseen liittyvä keskeinen aito eettinen ongelma oli impulsiivisesti käyttäytyvät huoltajat. Oppimiseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä haasteista huoltajien suhtautuminen erityisen tuen tarpeeseen oli myös aito eettinen dilemma. Etnis-kulttuurisiin tulkintoihin yhdistetyissä haasteissa uskonnolliset tulkinnat koskien opetukseen osallistumista nousivat keskeisimmiksi. Integraatioprosesseihin liittyvät useimmin kuvatut aidot eettiset ongelmat liittyivät perheen sisäisiin rooliristiriitoihin ja hierarkioiden muutoksiin. Tyypillistä oli dilemmojen toisiinsa kietoutuminen ja erityyppisten eettisten ongelmien näkyminen niissä.<br /><br />Tutkimuksessa hyödynnettiin monidimensionaalista eettisten lähestymistapojen mallia (Starratt 1991; 1994, Shapiro & Stefkovich 2005, Furman 2003), joka sisältää kriittisen, oikeudenmukaisuuden, huolenpidon, professionaalisuuden ja yhteisön etiikan näkökulmat oppilaan edun ollessa keskeinen lähtökohta. Siinä kuvattujen eettisten lähestymistapojen lisäksi rehtorit lähestyivät dilemmoja pragmaattisesti ja tilannekohtaista reflektointia osoittaen. Siten tilanne-etiikka nähtiin myös dilemmoihin vastaamisen taustalla. Oppilaan etu rehtorin toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavana prinsiippinä oli keskeinen dilemmoihin vastaamisessa, samoin opetussuunnitelman perusteissa esitetyt perusopetuksen tavoitteetMartti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-36434589299572541752009-09-18T21:50:00.002+03:002018-11-25T11:35:15.802+02:00Valta, vastuu ja välittäminen<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTH_zwvTG-bewffDI285aUEdPLmo13rSujgDDxo_d7BR498mUcukrPBXgbJH6NAlYpA4FoW2zC5C5MT7lnw9YHF0tQxXfTl9BarD0l-v9r5_uvDRQSFFI7KzJUKSB5BDMON6iZhAiKv2j9/s1600-h/hanninen_r008.JPG" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img alt="" border="0" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5382882678389398146" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTH_zwvTG-bewffDI285aUEdPLmo13rSujgDDxo_d7BR498mUcukrPBXgbJH6NAlYpA4FoW2zC5C5MT7lnw9YHF0tQxXfTl9BarD0l-v9r5_uvDRQSFFI7KzJUKSB5BDMON6iZhAiKv2j9/s200/hanninen_r008.JPG" style="cursor: hand; cursor: pointer; float: left; height: 200px; margin: 0 10px 10px 0; width: 157px;" /></a><br />
Väitös pe 25.9.2009 klo 12, Mattilanniemi, Agora, Martti Ahtisaari -sali<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Rehtorin työssä korostuvat valta, vastuu ja välittäminen</span><br />
<br />
KM Riitta Hännisen kasvatustieteen väitöskirjan *Hyvän elementti ammatillisen koulutuksen johtajuudessa ja rehtorin työssä*<br />
tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen(Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Leena Laurinen.<br />
<br />
Valta, vastuu ja välittäminen ovat ne avainkäsitteet, joiden avullavoidaan selittää ammatillisen koulutuksen johtajuutta ja rehtorin työtä.Tämä käy ilmi Riitta Hännisen väitöstutkimuksesta, jonka aineistokoostuu ammatillisen koulutuksen *Vuoden rehtorina* vuosina1994-2002 palkittujen rehtoreiden kirjoituksista. Tutkimuksessa ilmitulevat asiat koskettavat laajemminkin jokaista koulua ja oppilaitosta,jopa jokaista luokkahuonetta tai työyhteisöä. <br />
<br />
Kenen ääni kuuluu oppilaitoksen yhteisöissä ja ryhmissä? Millaisten tekojen avulla pidetään huolta koulun kasvatuksellisesta perustehtävästä ja sen suunnasta? Tässä ajassa keskustelun tulisi kääntyä yhteisiin vastuullisiin tekoihin ja niiden toteutumiseen koulun arjessa. Ovathan opetusministeriön kehittämissuunnitelmat jo vuosia asettaneet keskeisiksi tavoitteiksi koulujen hyvinvoinnin ja hyvän oppimisilmapiirin.<br />
<br />
Rehtorit kirjoittivat omasta työstään, jossa hyvä tuli esiin arjen tekoina. Hyvän johtajuuden ydin on palveluasenteessa, teoissa toiselle. Aineiston kirjoittaneet rehtorit halusivat sekä johtaa että tuntea itsensä ja huolehtia oman asiantuntijuutensa kehittymisestä. He halusivat olla talonsa isäntiä ja emäntiä. <br />
<br />
*Vakaassa kasvun oloissa kuka vaan voi olla jakamassa kaikkea kaunista ja hyvää. Haaste on siinä, että muutostilanteissakin saadaan henkilöstön innostus ja kehittämishalu säilymään*, muistuttaa eräs rehtoreista.<br />
<br />
Rehtoreilla on luonnostaan valta ja vastuu. Sen sijaan välittäminen ei ole itsestään selvää koulun toiminnassa. Vastuullinen johtaminen ja välittäminen näkyvät oppilaitoksessa avoimena, ihmistä kunnioittavana ja eettisenä toimintana. Rehtoreiden vastauksissa oppilaitoksen toiminta perustui vuorovaikutteisuuteen - kysymisen mahdollisuuteen, kuunteluun ja vaikeidenkin asioiden selvittämiseen yhdessä.<br />
<br />
Tutkimus virittää osaltaan yhteistä keskustelua, jota on ryhdyttävä käymään koulujen hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevista toimintatavoista sekä johtajuuden keskeisestä asemasta. Näiden lisäksi tutkimuksessa saatu tieto palvelee organisaatioiden itsearviointia.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Lisätietoja: </span><br />
Riitta Hänninen, puh. 0400-860128, riitta.hanninen@kotikone.fi, <br />
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi, josta<br />
saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa <br />
<br />
Väitöskirjaa voi tilata väittelijältä: riitta.hanninen@kotikone.fi, puh. 0400-860128, www.tekojatoiselle.net <br />
<br />
Riitta Hänninen on kirjoittanut ylioppilaaksi Viitaniemen yhteiskoulusta vuonna 1971. Hän valmistui talousopettajaksi Keski-Suomen kotitalousopettajaopistosta vuonna 1975 ja jatkoi opintojaan Jyväskylän yliopistossa kymmenen opettajavuoden jälkeen valmistuen kasvatustieteen maisteriksi 1994. Opettajavuosien jälkeen hän suunnitteli ja toteutti 1990-luvun opettajien ja kouluyhteisöjen täydennyskoulutusta Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Sieltä hän palasi takaisin ammatillisen koulutuksen arkeen vuonna 1999. Nelivuotiskaudet hallinnon tehtävissä olivat sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä että Jyväskylän ammattiopistossa. Nykyinen työpaikka on Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksessa, Rehtori-instituutissa.</div>
Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-52113680382222220062009-05-03T07:09:00.002+03:002009-05-03T07:16:12.024+03:00Rehtori Kari Kaunismaa väittelee<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTTbren0o0BkJtPs1CQDXFADuqfrfuo7XcIeBp07z8G9bc54BwMYtO9Z-6M1HoFE0IIjs0dA9x5gNqIfXpLb79IddJQsOAy4BoBWp8zOpamsRmDSXr1c6KkR4BQhj1F0I34gQZ21IAZGVz/s1600-h/kaunismaa_kari.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 213px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTTbren0o0BkJtPs1CQDXFADuqfrfuo7XcIeBp07z8G9bc54BwMYtO9Z-6M1HoFE0IIjs0dA9x5gNqIfXpLb79IddJQsOAy4BoBWp8zOpamsRmDSXr1c6KkR4BQhj1F0I34gQZ21IAZGVz/s320/kaunismaa_kari.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5331446682095860386" /></a><br />Paimion Vistan koulun rehtori Kari Kaunismaa väittelee lauantaina 9.5.2009 Turun yliopistossa venäläisistä oppikirjoista otsikolla "Punatähdestä kaksoiskotkaan. Neuvostoliiton romahtamisen vaikutus venäläisen keskikoulun historian oppikirjoihin". <br />Väitös kuuluu poliittisen historian alaan.<br /><br />Tiedote löytyy osoitteessa<br /><a href="http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/61345dc704eae28ac22568bd00428706/df6ba206bb8717b2c22575a60020e0b8?OpenDocument">http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/61345dc704eae28ac22568bd00428706/df6ba206bb8717b2c22575a60020e0b8?OpenDocument</a>Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-52707759742573606032009-02-23T18:35:00.002+02:002009-02-23T18:38:04.435+02:00Väitös rehtoreista 27.2. 2009KM Anne Karikoski väittelee 27.2.2009 kello 12 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Aika hyvä rehtoriksi - Selviääkö koulun johtamisesta hengissä? " (Good enough as a principal – how to survive leading a school). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Soveltavan kasvatustieteen laitos, auditorio 2, Siltavuorenpenger 10.<br /><br />Vastaväittäjänä on dosentti<span style="font-weight:bold;"> Matti Erätuuli</span>, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Jukka Husu. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Tutkimuksia . Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.<br /><br /><blockquote>Tiivistelmä: Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata rehtorin työtodellisuutta käytännön toimintaa havainnoimalla. Koulun johtamisen arkipäivää tarkkailemalla minuutti minuutilta pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: mihin rehtorin aika kului, jäikö hänelle arjen pyörittämisen ohella aikaa koulun kehittämiseen ja miten aikaisemmissa teorioissa esitetyt nykyjohtamisen haasteet näkyivät rehtorin käytännön työssä. Tutkimuksen kohteena oli viisi eri puolilla Helsinkiä toimivaa rehtoria – kaksi naista ja kolme miestä. Rehtorit oli valittu sattumanvaraisesti, erilaisten koulutustilaisuuksien yhteydessä. <br /><br />Tutkimuksen pääväittämä oli, että rehtorin työ koostuu oppilaita ja opettajia sekä sidosryhmiä koskevien arkipäiväisten asioiden selvittelystä ja erilaisten hallinnollisten raporttien laatimisesta. Näin ollen yksittäisellä koululla tai sen rehtorilla ei ole kylliksi resursseja tulevaisuutta ennakoivaan opetuksen ja oppimisen kehittämiseen eli pedagogiseen johtamiseen, vaikka jokaisella rehtorilla on kuitenkin aina paras tietämys oman koulunsa nykytilanteesta ja sen pohjalta luoduista kehittämistarpeista. <br /><br />Tutkimuksen aineisto kerättiin Peer-Assisted Leadership – ohjelmaa soveltaen. Tutkija varjosti rehtoreita neljän päivän ajan kolme tuntia kerrallaan. Varjostuspäivän jälkeen epäselviksi jääneet tilanteet avattiin lyhyellä haastattelulla. Tämän lisäksi rehtorit arvioivat omaa toimintaansa ja osallistuivat sekä viitekehyksen että varjostusaineiston pohjalta laadittuun teemahaastatteluun. <br /><br />Varjostusaineistosta kootut tulokset osoittivat, että rehtoreiden toiminnot painottuivat kansliatöiden tekemiseen. Rehtorit viettivät eniten aikaa (yli 50 %) kansliassa. Kansliassa vietetty aika kului pääosin tietokoneen äärellä. Vuorovaikutustilanteet opettajien ja satunnaisten vierailijoiden kanssa veivät toiseksi eniten rehtoreitten aikaa. Verkostoituminen taas oli suhteellisen vähäistä, vaikkakin sitä haastatteluissa pidettiin tärkeänä osana johtamista. <br /><br />Varjostamalla kerättyjen havaintojen luokittelun jälkeen tutkimus jaotteli rehtoreiden toiminnot niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden mukaan. Taustatekijöitä olivat laadun kehittäminen, arjen sujuminen, strateginen ajattelu sekä tunnetaidot. Näiden taustatekijöiden perusteella voitiin osoittaa, että koulutyön arjen sujumiseen liittyvät tehtävät veivät rehtoreiden ajasta noin 40 %. Tunnetaitoja vaativia tehtäviä havaittiin yli 30 % ja strategista ajattelua sisältäviä yli 20 %. Sen sijaan tehtävät, jotka sisälsivät tutkimuksen esittämien kriteerien mukaan laadullista kehittämistä, veivät aikaa vain noin 8 %. Tulos vastasi aikaisempien tutkijoiden esittämiä tuloksia rehtoreiden työn painottumisesta muuhun kuin opetuksen ja oppimisen laadun kehittämiseen. <br /><br />Avainkäsitteet: hajautettu johtaminen, yhteisöllisyys, verkostoituminen, vuorovaikutus, tunneäly, strategia, laadullinen kehittäminen<br />Tiivistelmä: The aim of this study was to describe school leadership on a practical level. By observing the daily behaviour of a principal minute by minute, the study tried to answer the following questions: how did the principals use their time, did they have time to develop their school after participating in the daily life of the school, and how did the previously studied challenges of modern leadership show in their practical work? Five principals in different areas of Helsinki were observed – two women and three men. The principals were chosen at random from three educational conferences. <br /><br />The main hypothesis of this research was that the work of the principal consists of solving daily problems and routines concerning the pupils, teachers and other interest groups and writing all kinds of bureaucratic reports. This means that the school and its principal do not have enough resources to give to a visionary development of teaching and learning – in other words pedagogical leading – even though every principal has the best knowledge about his or her own school’s status quo and the needs for development revealed by this status quo. <br /><br />The research material was gathered by applying the Peer-Assisted Leadership method. The researcher shadowed each principal for four days for three hours at a time. After each shadowing period, any unclear situations were clarified with a short interview. After all the shadowing periods, the principals participated in a semi-structured interview that covered the themes emerging from the shadowing material. In addition to this, the principals evaluated their own leading with a self-assessment questionnaire. <br /><br />The results gathered from the shadowing material showed that the actions of the principals were focused on bureaucratic work. The principals spent most of their time in the office (more than 50%). In the office they were sitting mainly by the computer. They also spent a significant mount of time in the office meeting teachers and occasional visitors. The time spent building networks was relatively short, although the principals considered it as an important domain of leadership according to their interviews. <br /><br />After the classification of the shadowing material, the activities of the principals were divided according to certain factors affecting them. The underlying factors were quality management, daily life management, strategic thinking and emotional intelligence. Through these factors the research showed that coping with the daily life of the school took about 40% of the principals’ time. Activities connected with emotional intelligence could be observed over 30% and activities which required strategic thinking were observed over 20% of the time. The activities which according to the criteria of the research consisted of quality management took only 8% of the principals’ time. This result was congruent with previous studies showing that the work of school leaders is focused on something other than developing the quality of teaching and learning. <br /><br />Keywords: distributed leadership, building community, network building, interaction, emotional intelligence, strategy, quality management</blockquote>Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-65017148805367026042009-02-22T10:22:00.009+02:002011-03-04T10:25:22.991+02:00Rehtorikyselyn ensimmäiset tuloksetHyvät rehtorit.<br />
<br />
Tällä foorumilla mainostetun rehtorikyselyn ensimmäiset tulokset ovat valmistuneet. Siinä aineistona olivat 50 espoolaisen peruskoulun rehtorin vastaukset. Lomake on edelleen auki, ja toivottavasti saamme vielä paljon lisää vastaajia. Kysely löytyy osoitteesta <a href="http://aurorankoulu.kyselykone.fi/lomake.html?id=13">http://aurorankoulu.kyselykone.fi/lomake.html?id=13</a><br />
<br />
Tarjoan lisäksi niille, jotka ovat jo vastanneet mahdollisuuden reflektoida tuloksia. Kommentteja voi tehdä nimettömänä tämän lastun alta löytyvää "kommentit"- linkkiä klikaten.<br />
<br />
Tässä kommentointia varten tiivistelmä tuloksista. Enemmän tietoa tuloksista löytyy omasta blogistani, jossa olen työstänyt vastauksia kysymys kerrallaan tarkemmin. Blogiin pääsee <a href="http://pedagogiikkaa.blogspot.com/">tästä linkistä.</a> Valitse ominaisuuksista "johtaminen", niin väistät muista aiheista kirjoitetut lastut.<br />
<br />
Seuraavat tulokset perustuvat siis 50 espoolaisrehtorin antamiin vastauksiin. Alakoulujen rehtoreita heistä oli 31 (alakouluja on Espoossa 50), yläkoulujen 12 (yläkouluja on 18), yhtenäisten peruskoulujen 5 (niitä on Espoossa 7) ja erityiskoulujen 2 ( Espoossa on 6-7). <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUD9HmyIg4ifMF4rvX1P4GhlCbORdaqVzIDgGbh3bcHyVjyb_BG-6cKD7WFrsvHBl2g3XaE3dE42CAioTvpRXqV3lug_shyphenhyphenQBabM_uxDiEqqh1HcPijp-HzemSRrwsdfNInc_LJ0gpS3E/s1600-h/Rexikaavioaaa.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img alt="" border="0" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5305501206192566578" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUD9HmyIg4ifMF4rvX1P4GhlCbORdaqVzIDgGbh3bcHyVjyb_BG-6cKD7WFrsvHBl2g3XaE3dE42CAioTvpRXqV3lug_shyphenhyphenQBabM_uxDiEqqh1HcPijp-HzemSRrwsdfNInc_LJ0gpS3E/s200/Rexikaavioaaa.jpg" style="cursor: hand; float: left; height: 155px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;" /></a> <br />
<blockquote><span style="font-style: italic;">KUVA: Vastaajien rehtorikokomus vaihteli kovasti. Suurimman ryhmän muodostivat rehtorit, joilla oli 6-10 vuoden kokemus.</span></blockquote><br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">TULOKSET TIIVISTETYSTI</span><br />
<br />
OECD:n raportissa (2008) <span style="font-style: italic;">"Improving School Leadership"</span> esitetään kansainvälisiin seurantoihin perustuen, että rehtorit vaikuttavat koulujensa tuloksiin pääosin neljää väylää pitkin (1) opettajien laatu, (2) opettajien motivaatio, (3) koulun ilmapiiri ja (4) koulun ulkoiset olosuhteet ja välineet. <br />
<br />
Tässä käytännöllisessä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tärkeinä rehtorit näitä tehtäviä pitävät ja millaisia hyviksi osoittautuneita keinoja heillä niihin oli.<br />
<br />
Osoittautui, että rehtorit pitivät kaikkia näitä tehtäviä tärkeinä. Tärkeysjärjestys oli seuraava: (1) Koulussa on hyvä ilmapiiri ja viihtyvyys (Ka. 9.6), (2) Todella hyvä opettajat ( Ka. 9.5). (3) Opettajien motivaatio (Ka. 9,3) ja (4) Ulkoiset olosuhteet ja välineet (Ka. 8,4). Kun aineistolle tehtiin pääkomponenttianalyysi, jossa oli tarkoitus käyttää rotaatiota. Vastausten taustalle löytyi kuitenkin vain yksi pääkomponentti (selitysosuus 69%). Suhtautuminen kaikkien tehtävien tärkeyteen vaihtelee siis johdonmukaisesti. <br />
<br />
Kaikkein vahvimmat korrelaatiot olivat:<br />
- opettajien innostuneisuuden ja koulun hyvän hengen tärkeyden välillä (r= .80)<br />
- opettajien valintamahdollisuuden tärkeyden ja koulun hyvän hengen tärkeyden (r= .76) välillä.<br />
- sen välillä että rehtori kokee tärkeäksi, että opettajat ovat todella hyviä ja että he ovat motivoituneita ja innostuneita (r= .73)<br />
- rehtorin käsityksen oikean pedagogisen suunnan tärkeydestä ja a) opettajien valintamahdollisuuden tärkeyden ( r= . 70) ja b) koulun hyvän hengen tärkeyden (r= .70) välilla<br />
- rehtorin opettajien valintamahdollisuuden tärkeyden ja opettajien innostuneisuuden tärkeyden välillä ( r = .73) <br />
<br />
Kaikki nämä korrelaatiot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Rehtorien keinoja rakentaa hyvää ilmapiiriä</span><br />
<br />
Koulun hyvä ilmapiiri ja viihtyvyys oli siis rehtoreista ensiarvoisen tärkeä. Ilmapiiriä ja henkeä tankataan kouluissa mm. erilaisilla "hengenkohotustilaisuuksilla", joita rehtori järjestää tai joissa hän on mukana Monelle rehtorille tutumpaa on kuitenkin kohottaa ilmapiiriä säätelemällä omaa käyttäytymistään ja vuorovaikutustaan. Ilmapiiriä kehitetään myös muovaamalla työtä, johtamalla humaanisti ja fiksujen rakenteiden kautta. <br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Rehtorien keinoja varmistaa opettajien laatu</span><br />
<br />
On todella tärkeää, että opettajat ovat hyviä. Kyselyssä rehtoreita pyydettiin kuvailemaan tällaista todella hyvää opettajaa. Piirrelista oli pitkä. Hän on kovan luokan opetuksen ammattilainen, pehmeä, välittävä ihminen ja persoona. Hän on moniosaaja ja joukkuepelaaja, joka sopii juuri tähän kouluun. <br />
<br />
Opettajien laatuun rehtorit vaikuttavat viisaalla rekrytoinnilla ja jo töissä olevien opettajien osaamisen vahvistamisella. <br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Rekrytointi</span><br />
<br />
Rehtorit pitivät tärkeänä mahdollisuutta valita opettajat (Ka. 9,5). Rekrytointiprosessin kriittisin kohta on yleisesti haastattelu ja siihen valikoituminen. Valinta ei Espoossa näytä perustuvan pelkkiin papereihin tai viralliseen haastatteluun. Tositietoa hakijoista hankitaan aikaisemmilta rehtoreilta tai aidolla näytöllä määräaikaisena opettajana. Haastatteluun valikoinnissa käytettiin joissain kouluissa johtoryhmän apua. Itse haastattelussa on rehtorin lisäksi ainakin toinen haastattelija, tavallisimmin apulaisrehtori.<br />
<br />
Rehtoreilta kysyttiin myös valinnan kriteereitä. Opettajilta toivotaan koulutusta, laaja-alaisuutta ja välittävää pedagogisuutta. Opettajalle ei riitä hyvä ammattitaito. Häneen kohdistuu myös odotuksia ihmisenä. Valittavan tulisi olla myös realisti, ja osata huolehtia myös jaksamisestaan. <br />
<br />
Todella hyvä opettajan oli myös sovittava juuri tähän kouluun ja työyhteisöön. Toisaalta valintaan vaikuttaa sitoutuminen kehittämään koulun profiilia. Toisaalta opettajakunnasta ei saa tulla liian homogeenista. Vastausta vaille jää, kuinka paras hakijoista haastattelussa "oikeasti" löydetään. Kukaan vastaajista ei kirjoittanut, että hänellä olisi käytössään systemaattinen hakijoiden vertailumittari. Varsin usein näyttö annetaan toimimalla ensin määräaikaisena opettajana,<br />
<br />
Rekrytointi näyttää olevan vahvasti rehtorin, apulaisrehtorin ja johtoryhmän jäsenten harteilla. Oppilaiden osallistaminen rekrytointiin on harvinaista. Huoltajat tai johtokunta eivät näytä osallistuvan prosessiin lainkaan. <br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Opettajien kapasiteetin vahvistaminen</span><br />
<br />
Rehtorit näyttävät käyttävän varsin myönteisiä keinoja opettajien osaamisen vahvistamisessa. Rehtorit ohjaavat osaamista välittömästi ja välillisesti. Edellisissä rehtori itse keskustelee, kannustaa, palkitsee jne. Jälkimmäisessa hän järjestää opettajille koulutusta tai keskustelutukea. <br />
<br />
Osaamisen keskeinen vahvistaja on kouluttautuminen. Moni rehtori pyrkii vaikuttamaan opettajiensa osaamiseen myös saattamalla opettajansa yhteistyöhön keskenään, laajemminkin verkoistoihin tai projekteihin. Opettajien kapasiteettia vahvistetaan myös huolehtimalla opettajien motivaatiosta. Osaamista uhkaavaa väsymistä pyritään voittamaan mm. virkistystoiminnalla ja työnohjauksella. <br />
<br />
Osaamisen johtaminen muistuttaa "ystävällismielisen artistin managerin" toimintaa. Kyse on pitkälti yksilöiden osaamisen vaalimisesta. Osaamisen uskotaan kasvavan opetajan omista kiinnostuksen kohteista käsin. Rehtorin tehtävänä on mahdollistaa koulutus, ja jossain määrin yrittää avartaa opettajan harrastuksen piiriä.<br />
<br />
Vähemmän huomiota vastaajat kiinnittivät koko koulun kollektiiviseen osaamiseen. Siihen rehtori vaikuttaa sijoittamalla oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita, ratkomalla yhdessä opettajien kanssa esiin nousevia ongelmia sekä luomalla uusia tapoja järjestää opetusta. <br />
<br />
Osaamisen vahvistamista voisi tukea systemaattinen tapa tunnistaa osaamisen puutteita. Vastauksista ei näy, kuinka rehtorit sen huomaavat. Vain harva rehtori kertoo esim. seuraavansa aitoja opetustilanteita. Monessa muussa maassa osaamisen tukena käytettään kerättyä tieto oppilaiden tuloksista. Espoossakin osaamisen haasteita voidaan niin haluttaessa tunnistaa mm. Efecaf-itsearvioinnista. <br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Rehtorien keinoja vahvistaa opettajiensa motivaatiota</span><br />
<br />
Opettajien motivaatio ja innostuneisuus ovat hyvin tärkeitä. Rehtorit näyttävät käyttävän varsin myönteisiä ja pehmeitä keinoja opettajien motivoimiseen. Keppiä ei kerro käyttävänsä kukaan. <br />
<br />
Keinot ovat pitkälti samoja kuin mitä rehtorit käyttävät myös osaamista vahvistaessaan: vuorovaikutuksella, kiitoksella, kannustuksella, palkkioillakin. Osa rehtoreista muovailee itse työtä. Johtamisotetta näyttää kuvaavan välittäminen. Motivoiminen näyttää kasautuvan nimenomaan rehtoreille itselleen.<br />
<br />
Vastauksista ei näy, millaisin keinoin rehtorit opettajien motivaation puutteen tunnistavat. Niinikään avoimeksi jää, kuinka rehtorit tunnistavat opettajien onnistumisen. Motivointiin ei kerrota käytettävän kerättyä tieto oppilaiden osaamisesta tai muusta palautteesta.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Rehtorien keinoja vahvistaa koulunsa ulkoisia olosuhteita ja välineistöä</span><br />
<br />
Koulun ulkoiset olosuhteet ja välineistö olivat tärkeitä, mutta eivät yhtä tärkeitä kuin muut edellä mainitut rehtorin vaikuttimisväylät. Vastauksista syntyi kuva, että hyvät keinot vaikuttaa kiinteistön kuntoon ovat vähissä. Espoossa koulut ovat ikäänkuin vuokralla tiloissaan, ja rehtorilla on lähinnä vuokralaisen puhevaltaa. <br />
<br />
Välineistöä hankitaan määrärahojen puitteissa opettajien ehdotuksia kuunnellen, tasapuolisesti, ehkä kohde kerrallaan kuntoon pannen. Esityksiä tehdään yhdessä johtokunnan ja vanhempien kanssa. Muutama rehtori myös etsii itse muita rahoituslähteitä ja tekee itse vaikuttamistyötä.<br />
<br />
Ehkä Espoossa ei ole oikein ymmärretty ulkoisten olosuhteiden merkitystä tuloksille? Edistäisikö asiaa niinkin pieni asia kuin oppilaiden sitouttaminen välineistön ja kiinteistön kunnossapitoon?<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Rehtorit paljon vartijoina</span><br />
<br />
Rehtoreita pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeää heistä on, että koululla on todella hyvä rehtori. Keskiarvoksi saatiin 8,9. <br />
Rehtorit kuvasivat myös, millainen tuollainen todella hyvä rehtori on. Hyvä rehtori on kova ammattilainen ja pehmeä, lämmin ihminen. Hän on moniosaaja. Vastauksissa korostui pedagogisen johtamisen ja ihmisten- asiantuntijoiden- johtaminen. <br />
Espoolaisrehtorit tunnistivat neljä OECD:n raportissa esiin nostettua tehtävää, joskin ulkoisiin olosuhteisiin ja välineisiin vaikuttaminen ei ollut yhtä tärkeää). Niiden rinnalle nousi vielä oman suunnan valinnan, toiminnan hyvän organisoinnin ja ongelmien ratkaisemisen väylät. <br />
<br />
Rehtorit asettivat todella kovat vaatimukset ihannerehtorille. Sellaiseksi kasvaminen ja sellaisena pysyminen vaatii paljon sekä rehtorilta itseltään että hänen esimiehiltään. <br />
<br />
Rehtorit huolehtivat vastausten perusteella omasta johtamisosaamisestaan sekä muodollisen kouluttautumisen että epämuodollisen ammatillisen kasvun keinoin. Jälkimmäiseen kuuluu myös omasta yhteisöstä saatava palaute ja omaehtoinen lukeminen. Tärkeitä ovat keskustelut eri tahojen kanssa. Systemaattinen, pitkäjänteinen oman osaamisen kehittäminen ei ole kuitenkaan kovin yleistä. <br />
<br />
Rehtorit tankkaavat motivaatiotaan arjesta ja siinä onnistumisesta, opettajista ja oppilaista. Työmotivaatiota ylläpitää hyvää terveys ja positiivinen asenne. Samaan suuntaan vaikuttaa itsen ja työn kehittäminen eri keinoin. Aika ajoin otetaan uusi näkökulma työhön. Motivaatioon vaikuttaa myös yksityiselämä ja vapaa-aika, jotka osataan erottaa työstä. <br />
<br />
Rehtorit tarvitsevat myös tukea. Vastausten mukaan he myös saavat sitä. Tärkeitä tuen lähteitä ovat kollegat, virasto ja siellä olevat esimiehet, apulaisrehtorit, henkilökunta ja oma puoliso. <br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">POHDINTAA</span><br />
<br />
Rehtoreilla on tärkeä rooli koulussaan. Tässä kyselyssä esiin nousi myös kysymys rehtorista koulun oikean pedagogisen suunnan määrittäjänä. Kyseessä on keskeinen pedagogisen johtajan tehtävä. Espoolaisrehtorit pitivät suunnan määrittämistä hyvin tärkenä (Ka. 9,3). He näyttävät tässä mielessä haluavan olla pedagogisia johtajia. Pääosalla oli myös keinoja suunnan määrittelyyn. Muutama vastajaa koki olevansa keinoton tai vasta hahmottelevansa keinoja johtaa koulun suuntaa. Ehkä pian käynnistyvä opetussuunnitelmatyö taas tarjoaa taas tähän konkreetteja mahdollisuuksia. <br />
<br />
Mielenkiintoista on, ettei valtakunnallinen koulutuspolitiikka ja sen muutokset, lait ja muut säädökset juuri näy vastauksissa suunnan valinnan keinoista. Myöskään Espoon oma ohjaus, esim. kaupungin strategiat eivät nousseet esiin. <br />
Onko niin, että espoolainen rehtori tekee suuntapäätöksen varsin itsenäisesti ja yhdessä nimenomaan koulunsa opetuksen ammattilaisten, opettajien kanssa? OECD-raportissa toivottiin rehtorien sitouttamista strategioihin. Mutta ovatko kuntamme strategiat sellaisia, että ne edistävät koulun varsinaisia tuloksia? Raportin mukaan tärkeimmät kehittämisstrategiat kohdistuisivat a) opettajan laadun tukemiseen, evaluointiin ja kehittämiseen; b) tavoitteiden asettamiseen, toteutumisen arviointiiin ja tulosvastuun tukemiseen; c) strategisten taloudellisten ja inhimillisten resurssien hallinnan tukemiseen ja <br />
d) koulun rajat ylittävä johtamiseen.<br />
<br />
Kaikkiaan vastauksia lukiessa mieleen nousee, ovatko rehtorit liian yksin vastaamassa koulun tulosten kannalta tärkeistä tehtävistään. Ja lisäksi: ovatko he liian yksin vastaamassa omasta osaamisestaan, motivaatiostaan ja tuen etsimisestä? Rehtorit näyttävät todella näkevän vaivaa opettajiensa ja koulunsa eteen. Mutta nähdäänkö rehtorien eteen vastaavaa vaivaa? <br />
<br />
MIllaisin keinoin opetuksen järjestäjä pitää huolta rehtoriensa osaamisesta, motivaatiosta ja työssä jaksamista? <br />
Avainasemassa on rehtorien koulutus. Kohdistuuko se näihin tärkeimpiin tehtäviin? OECD-raportissa toivottiin niin. Raportissa ehdotettiin koulutusta mm. opetuksen seurantaan ja arviointiin. Saavatko rehtorit meillä käyttöönsä riittävästi dataa vetääkseen johtopäätöksiä koulunsa opetuksen tasosta? Tärkeää olisi saada koulutusta inhimillisten ja taloudellisten resurssien suuntaamiseen mahdollisimman tehokkaasti. Onko rehtoreille tarjolla näihin tehtäviin hyviä toimintamalleja? Kannattaisiko mm. tässä tutkimuksessa löydettyjä malleja kehitellä eteenpäin? <br />
<br />
Toinen tärkeä tekijä on rehtorin työn ja toimenkuvan muotoilu. Rehtorin roolia tulisi vahvistaa opettajien ammatillisen kehittymisen ohjaajana mm. yhteistoiminnallisuuden suuntaan. Onko tulosten kannalta tärkeimpiin tehtäviin varattu riittävästi aikaa? Raportissa toivottiin tätä. Rehtoreita tulisi johtaa yhteistyöhön ja keskinäiseen työnjakoon. Tavoitteena tulisi raportin mukaan olla jaettu johtajuus niin koulujen sisällä kuin välilläkin. Opetuksen järjestäjän tulisi suunnata tähän resursseja. <br />
<br />
Kolmas tekijä on seuranta: Kuinka rehtorien osaamista ja motivaatiota seurataan? Neljäs tekijä on palkitseminen. Vastauksissa ei viitata palkitsemisen vaikutuksiin omaan motivaatioon? Ehkä palkitsemisia ei suunnata riittävästi rehtoreille? OECD:n raportissa esitetään, että koulun johtajien keskeiset vastuualueet määritellään. Niiden valinnassa tulisi ottaa huomioon tehtävät, jotka selkeimmin vaikuttavat oppimiseen ja kansallisen koulutusjärjestelmän konkreetit tarpeet. Luotujen linjausten pohjalta tulisi määritellä tehokaan rehtorin kuvaukset, tehtävät ja vastuut. Niitä tulisi käyttää myös rekrytoinnin, koulutuksen ja palkitsemisen perusteina.<br />
<br />
Kokonaan oma kysymyksensä on, kuinka opetuksen järjestäjä löytää rehtoreiksi parhaat mahdolliset. OECD toivoo hakijoille selkeitä ja läpinäkyviä kriteereitä ja esim. tulevaisuuden koulun näkökulmasta laaditun osaamisprofiilin kehittämistä. Pitäisikö rehtoriakin valitessa pitää yhtenä kriteerinä "sopivuutta juuri tähän koulutoimeen sen rinnalla, että pohditaan sopivuutta juuri tuohon kouluun? <br />
<br />
OECD:n raportissa opetuksen järjestäjiä kehoitetaan tekemään rehtorin työ houkuttelevaksi. Lisäksi rehtorin tulosvastuu tulisi sitoa niihin tekijöihin, joihin hän voi vaikuttaa. Koulunjohtamisessa tulee raportin mukaan keskittyä<br />
(1 )opettajien motivaation, (2) kapasiteetin, ja (3) työolosuhteiden ja 4. Ilmapiirin kehittämiseen. Tällöin johtaminen vaikuttaa todennäköisimmin oppimiseen.<br />
<br />
Opetuksen järjestäjän kannattaisi varmasti pohtia, millainen yhteys työn reunaehdoilla on rehtorin mahdollisuuksiin onnistua tehtävissään. OECD:n raportin mukaan rehtorien on voitava osallistua opettajien valintaan, jotta valitut opettajat sopivat koulujen tarpeisiin. Tulisiko rehtorien oikeutta valita omat opettajansa vahvistaa? Vastausten perusteella innostuneiden opettajien rekrytoinnilla on merkittävä yhteys koulun ilmapiiriin, ja rehtorit pitivät ilmapiirin rakentamista esitetyistä tehtävistä tärkeimpänä. Niinikään oikeus valita opettajat tukisi rehtoreita koulun suunnan määrittelijöinä. <br />
<br />
Raportissa toivotaan koulun tason rekrytointiprosessien ammattimaistamista , jotta ei tehdä virhevalintoja eikä loukata opettajien oikeuksia. Espoon eRekry on hyvä askel tähän suuntaan. Rehtoreille on myös muutama vuosi sitten tuotettu mallihaastattelurunkoja. Lisäksi saattaisi olla hyödyksi laatia jonkinlainen pistesysteemi hakijoiden oikeusturvan takaamiseksi.<br />
<br />
Pitäisikö jo koulun tulostenkin edistämiseksi keventää rehtoreiden työkuormaa ja varmista, että työssä on riittävästi palkitsevia elementtejä. Pitäisikö rehtorin mahdöllisuuksia vaikuttaa työolosuhteisiin ja koulun ulkoisiin olosuhteisiin vahvistaa? Jos niin miten? OECD:n raportissa suosittiin jaettua johtajuutta. Espoossa kaikissa kouluissa on apulaisrehtori/vararehtori. Erityisesti apulaisrehtorin tehtävää on myös resurssoitu. Niinikään espoolaiskouluissa on johtoryhmät. Jaetun johtajuuden käytäntöjä voidaan meilläkin varmasti vielä selkeyttää ja ovat lisätä siihen suunnattua resurssia. Osallistumisen tällaiseen toimintaan tulisi olla palkitsevaa. <br />
<br />
Haasteita voi heittää myös rehtoreiden omille kouluille. Saavatko rehtorit riittävästi suoraa, kannustavaa palautetta oppilailta, henkilökunnalta tai johtokunnalta? Niihin ei ole ainakaan vastauksissa liikaa viittauksia? Pitäisikö työyhteisön myös syvemmin ymmärtää velvollisuutensa tukea paitsi kollegoita myös esimiestään? Tarvittaisiinko tähän koulutusta? Voisiko lisämahdollisuuksia ilmapiirityöhön löytyä mm. opettajien ja oppilaiden sitouttamisesta mielekkäin rakentein ilmapiirityöhön?<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Muutama sana tulosten luotettavuudesta</span><br />
<br />
Lopuksi on kysyttävä: voidaanko näihin tuloksiin luottaa? Varsinaisia reliabiliteetti- tai validettitarkasteluja ei tässä tehdä. Vastaajia oli noin puolet koko populaatiosta Kato oli siis noin 50%. Korrelaatioanalyysi vastausnopeuden ja vastausten välillä kuitenkin osoittaa, että minkään numeerisen osion osalta ei ole perusteita olettaa, että myöhemmin vastaavat (nyt katoon kuuluvat) vastaisivat johdonmukaisesti jollakin tavalla. Mitään trendiä ei näy. Tilastollisesti merkitseviä eroja numeerisissa osioissa ei ollut myöskään kouluasteen eikä kokemuksen mukaan. <br />
<br />
Kaikki rehtorit eivät vastanneet avoimiin kysymyksiin, joten varsinkin hyviksi osoittautuneiden keinojen etsintää kannattaa edelleen jatkaa. Tämän käytännöllisen tutkimuksen tulokset välitetään mm. espoolaisrehtoreille, ja samalla heitä pyydetään kommentoimaan tuloksia, täydentämään niitä ja esittämään kommentteja tutkimuksen tekijän tulkinnoista.<br />
<br />
Espoossa 22.2.2009<br />
<br />
Martti HellströmMartti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-64134307789149433212009-02-07T16:46:00.004+02:002009-02-07T16:52:11.146+02:00Ota osaa tärkeään rehtorikyselyyn!<span style="font-weight:bold;">Hyvä perusopetuksen rehtori!</span><br /><br />Suomalaisella peruskoululla on kansainvälisesti verraton maine. Maailmalla vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että suomalaisen rehtorin osaamisella on tuloksiin merkittävä vaikutus. Faktatietoa tavastamme johtaa koulua ei kuitenkaan juuri ole. Siksi käännyn nyt rehtorien puoleen. Me olemme tässä parhaat asiantuntijat.<br /><br />Vastaamalla alla olevasta linkistä avautuvaan nettikyselyyn, saamme tuoretta ja tärkeää tietoa rehtorien johtamisotteesta. Tuloksien pohjalta rehtoreille voidaan suunnitella myös yhä laadukkaampaa koulutusta. Kyselyn tulokset tullaan esittelemään maaliskuun aikana verkoston blogissa osoitteessa http://rehtoritutkijanaverkosto.blogspot.com/<br /><br />Kysely löytyy osoitteesta <a href="http://aurorankoulu.kyselykone.fi/lomake.html?id=13">http://aurorankoulu.kyselykone.fi/lomake.html?id=13</a><br /><br />Vastatkaa siihen mieluiten viikon 7 aikana. <br /><br />Yhteistyöterveisin<br />7.2. 2009<br /><br /><span style="font-style:italic;">Martti Hellström</span><br />Auroran koulun rehtori<br />Suren tutkivien rehtorien verkoston vetäjä.Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-48101164953315835612009-01-27T07:42:00.003+02:002009-01-27T07:43:58.210+02:00Miten suomalainen rehtori johtaa kouluaan?TÄLLE sivustolle avataan muutaman viikon sisällä linkki nettikyselyyn, jolla kartoitetaan suomalaisen, loistavia Pisa-tuloksia tuottavan peruskoulun rehtorin tapaa johtaa koulua. Tiedämme siitä aivan liian vähän.<br /><br />TULETHAN mukaan tähän kyselyyn!<br /><br />Martti HellströmMartti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-80104788386159442892008-12-20T07:21:00.004+02:002018-11-25T11:38:13.504+02:00"Vanhana starbanakin kuljen Koskenniemen viitoittamalla tiellä."<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
MINULLA oli suuri kunnia pitää esitelmä soveltavan kasvatustieteen laitoksella järjestetyssä Matti Koskenniemi 100 vuotta-symposiumissa. Alla pienimuotoiseen tutkimukseen perustuvaa esitelmää koskeva ojenne, ja sen jälkeen keskeisemmät tulokset.<br />
<br />
<blockquote>
Martti Hellström<br />
Rehtori, KT<br />
”Vanhana starbanakin kuljen yhä Koskenniemen viitoittamalla tiellä”<br />
Esitys Matti Koskenniemi 100 vuotta- symposiumissa 19.12.2008<br />
<br />
OPETTAJAN pedagoginen ajattelu on kansainvälisesti dynaaminen tutkimuskohde, jota voidaan lähestyä monin tavoin. Miten opettajat ajattelevat? Millainen on opettajien opetusnäkemys? Miten he perustelevat omat ratkaisunsa? <br />
<br />
Tässä esitelmässä opettajan pedagogista ajattelua lähestytään kuvaamalla, kuinka joukko opettajia peilaa omaa ajatteluaan yhteen heidän omana koulutusaikanaan vahvasti eläneeseen suomalaiseen kasvatus- ja opetusoppiin. Keskeinen kysymys on, kuinka vahvasti tuolloin juuri eläkkeelle jääneen Matti Koskenniemen pedagogiset ajatukset elävät yhä 2000-luvun peruskoulussa 1970-luvulla koulutettujen luokanopettajien ajattelussa.<br />
<br />
Esitelmä perustuu Kyselykone.fi:n alustalle tehtyyn nettikyselyyn marraskuussa 2008. Kohdejoukkona oli Helsingin OKL:lla syksyllä 1974 luokanopettajankoulutuksen aloittanut kurssi. Tuo esitelmän pitäjän oma kurssi 1974-77 on pitänyt tiiviisti yhteyttä. Sähköpostilistan (61 nimeä) nopeasta vanhenemisesta huolimatta noin 80:sta opiskelunsa aloittaneista vastaukset saatiin 30:lta. Heistä 22 toimi yhä opettajina, neljä oli rehtoreita, kaksi oli muissa koulutusalaan liittyvissä tehtävissä, yksi oli siirtynyt muulle alalle ja yksi oli jäänyt eläkkeelle. 25 oli toiminut opettajana vähintään 26 vuotta. <br />
<br />
Netttikyselyssä pian 35 vuotta sitten mm. Matti Koskenniemen ja Kaisa Hälisen Didaktiikka- klassikon tenttineille nyt uransa loppusuoralla oleville opettajille esitettiin 22 Koskenniemen pedagogista ajatusta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan näiden ajatusten tärkeyttä itselleen. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kommentoida teemaa vapaammin. Ote muistuttaa tunnustettua ”stimulated recall”- tekniikkaa. <br />
<br />
Tuloksista laadittiin yhteenveto. Neljä vastaajaa saatiin tulkitsemaan ja pohtimaan tuloksia. Pohdinnat videoitiin. Tulkitsijoista kolme oli miestä ja yksi nainen. Kaksi heistä toimi yhä luokanopettajina, kolmannella oli takanaan pitkä rehtori- ja rehtorikouluttajaura ja neljäs oli siirtynyt toistakymmentä vuotta sitten työnohjaaja-kouluttajaksi. Vastaajien omat tulkinnat laajentavat ymmärrystä opettajan ajattelun kehitysprosessista. <br />
<br />
Lisäksi aineistolle tehtiin SPSS-ohjelmalla varimax-rotatoitu yksinkertainen faktorianalyysi, jossa 22 kysymykseen saatu vaihtelu tiivistyi kuudelle pääkomponentille. <br />
<br />
Tulokset esitetään symposiumissa 20 minuuttia kestävänä videona.</blockquote>
<br />
<span style="font-weight: bold;">KESKEISIMMÄT TULOKSET </span><br />
<br />
1. Matti Koskenniemen pedagogiset ajatukset elävät yhä vuonna 1974 opiskelunsa aloittaineiden luokanopettajien omassa pedagogisessa ajattelussa. (22 ajatuksen tärkeyden keskiarvo vaihteli välillä 7,9 - 9,7).<br />
<br />
2. Tärkeimpinä pidettiin seuraavia ajatuksia:<br />
- Oppiminen on tehokkainta, kun siihen sisältyy opiskelijan oma pyrkimys. (Keskiarvo 9,7, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 8-10)<br />
- Didaktisesti ajattelevan opettajan käsitteellä kuvataan taitavaa, luovaa opettajaa, joka ei suhtaudu opetukseen rutiinimaisesti eikä byrokraattisesti. Didaktisesti ajatteleva opettaja harkitsee omat ratkaisunsa, toisaalta opetussuunnitelmaan toisaalta oppilaan-tuntemukseen ja tilannetajuun perustuen. (Keskiarvo 9,6, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 8-10).<br />
- Kasvatus ei ole luomista ja istuttamista. Kasvatus on kasvamaan saattamista. (Keskiarvo 9,6, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 7-10).<br />
- Kaikki mitä koulussa tapahtuu on kasvattava, ei vain opetus ja oppitunnit. (Keskiarvo 9,6, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 7-10).<br />
- Opettaja voi ohjailla ja tukea oppilaittensa kasvamista persoonallisuuksiksi vain sillä edellytyksellä, että hän itsekin toimii persoonana eli ajattelee didaktisesti. Didaktinen ajattelu on aina persoonallista. Ja vain persoonana opettaja voi tukea oppilaittensa varttumista persoonallisuuksiksi. (Keskiarvo 9,4, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 7-10).<br />
- Kouluikäkin on elämää. Lapsella ja nuorella on oikeus saada tyydytystä tämän hetken toiminnasta. (Keskiarvo 9,3, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 7-10).<br />
- Opetus on koulun elämänpiiriin sijoittuva interaktiotapahtuma, joka tähtää oppilaiden persoonallisen kehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden määrittämissä suunnissa. (Keskiarvo 9,1, tyyppiarvo 10, vaihteluväli 7-10).<br />
- Opetus- ja kasvatusprosessille on luonteenomaista, että sen kohde ei ole passiivinen Subjektin ja objektin välinen vuorovaikutus ei pedagogisen prosessin aikana tapahdu itsestään, spontaanisti, vaan edellyttää tietynlaista ohjailua. (Keskiarvo 9,1 , tyyppiarvo 9, vaihteluväli 7-10).<br />
<br />
3. Vähiten tärkeinä koettiin seuraavat Koskenniemen ajatukset:<br />
- Yhdysluokka-opetuksessaon paljon etuja. Eri-ikäiset lapset tasoittavat toisiaan, ja koulussa voi olla hyvin perhemäinen ilmapiiri. (Keskiarvo 7,9, tyyppiarvo 8, vaihteluväli 4-10).<br />
- Työrauhaongelmat johtuivat kolmesta eri syystä: 1. Syynä ovat hankalat oppilaat. Hankaluus voi johtua siitä, että oppilailla on epätyydyttävä asema luokassa. 2. Syynä voi olla vaikea luokka. Luokka ei ole sulautunut yhteen, ja siksi käydään taistelua vallasta. 3. Syynä voi olla opettaja. Opettaja voi olla komenteleva tai hän voi antaa liian helppoja tai liian vaikeita tehtäviä. Opetus voi olla kuivaa yksinpuhelua ja opetuksen suunnittelu huonoa. (Keskiarvo 8,1, tyyppiarvo 8, vaihteluväli 5-10).<br />
- Oppitunnin voi jäsentää seuraavasti: (1) valmistautumisvaihe (asetetaan tavoite), (2) omaksumisvaihe (suoritetaan varsinainen työ) ja (3) harjaantumisvaihe (kerrataan, sovelletaan ja evaluoidaan). (Keskiarvo 8,2, tyyppiarvo 8, vaihteluväli 6-10).<br />
- Kasvatuksen ihanteena on persoonallisuus. (Keskiarvo 8.5, tyyppiarvo 8 ja 10, vaihteluväli 5-10).<br />
<br />
4. Vastauksille tehdyssä faktorianalyysissa syntyi kuuden pääkomponentin ratkaisu. 22 kysymyksen taustalle voitiin 76 %:n selitysosuudella olettaa kuusi yleisempää ulottuvuutta:<br />
<br />
FI ”Kasvu interaktiossa” (selitysosuus 33%)<br />
F II ”Kasvatus improvisaationa” (selitysosuus 12%)<br />
FIII ”Persoona ” (selitysosuus 10 %)<br />
FIV ”Tapa jäsentää asioita” (selitysosuus 10 %)<br />
FV ”Sosiaaliset suhteet” (selitysosuus 7%)<br />
FVI ”Kodinomaisuus, pehmeys” (selitysosuus 4 %)<br />
<br />
5. Avoimien vastausten ja tulkintaa tukemaan järjestetyjen neljän vastaajan haastattelun pohjalta syntyi kuva siitä, että Matti Koskenniemen humanistinen tapa ajatella opetusta eli opettajien omassa ajattelussa kuitenkin niin, että he eivät olleet olleet tietoisia siitä, keiltä he ovat nuo ajatukset omaksuneet. Opettajan oma pedagoginen ajattelu näyttäisi tämän pienimutoisen tutkimuksen pohjalta syntyvän pitkän ajan kuluessa. Siihen saadaan aineksia opettajankoulutuksen ja kirjallisuuden lisäksi omilta opettajilta, perheeltä, harrastuksista, yleisemmin ajanhengestä. Osa opettajista kertoi päätyneensä itse samoihin ajatuksiin kuin Koskenniemi hänestä riippumatta<br />
<br />
6. Tutkimusteknisesti käytetty ote: helposti täytettävä nettikysely ja sitä täydentävä vastaajajoukosta poimitun pienemmän ryhmän tutkimustuloksia kommentoiva haastattelu tuntui lupaavalta työkalulta. Stimulated recall-tyyppinen lähestymistapa helpottaa oman näkemyksen tunnistamista. Työtapaa voisi käyttää myös esim. yksittäisen koulun yhteisen pedagogisen näkemyksen konstruoinnissa.<br />
<br />
Pian 35 vuotta sitten luokanopettajan opiskelunsa aloittaneet nyt uransa loppusuoralla oleva vuosikurssi 1974-77 näytti vahvasti kulkevan "vanhana starbanakin" Koskenniemen viitoittamalla tiellä", kuten yksi vastaajista asian tiivisti.<br />
<br />
Martti Hellström.<br />
<br />
<br />
Ks. <a href="http://www.helsinki.fi/behav/uutisarkisto/uutinen-19-12-2008.htm">tästä linkistä </a> uutinen tapahtumasta</div>
Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-40663926804195663562008-12-15T19:39:00.002+02:002008-12-15T19:42:11.716+02:00Rehtorit eivät halua olla pomottajia<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGOO-_kHvukCLpacp2Sd7AVqkadhajbjZPRQAarggZaUY1nwSVayxkqiX5IE3LFhiAPRurH8IAipu42husFMqu6Ws3AjmRG2CsOrKyiiCULxLltLw1NbuhS3cpQNaEddeuKEYJYSvcveus/s1600-h/H.Ahonen.jpeg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 286px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGOO-_kHvukCLpacp2Sd7AVqkadhajbjZPRQAarggZaUY1nwSVayxkqiX5IE3LFhiAPRurH8IAipu42husFMqu6Ws3AjmRG2CsOrKyiiCULxLltLw1NbuhS3cpQNaEddeuKEYJYSvcveus/s320/H.Ahonen.jpeg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5280073522343914082" /></a><br /><br /><span style="font-weight:bold;">Väitös</span><br />Pe 19.12.2008 klo 12, Seminaarinmäki, Villa Rana, Blomstedtin sali <br /><br />Rehtorit eivät halua olla pomottajia<br /><br />KM Helena Ahosen kasvatustieteen väitöskirjan *Rehtoreiden kertoma johtajuus ja johtajaidentiteetti* tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Pauli Juuti (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Anneli Eteläpelto.<br /><br />Rehtoreiden kertoma johtajuus rakentuu rehtorin ja toimintaympäristön välisissä sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.<br />Vuorovaikutustilanteissa rehtorit kokevat ristiriitaisia odotuksia eivätkä aina kykene tai halua vastata odotuksiin. Ristiriidat<br />odotusten ja rehtoreiden oman tahtotilan välillä johtuvat ihmisten erilaisista näkemyksistä siitä minkälaista on hyvä, tehokas ja toivottu johtajuus. Näkemykset oppilaitoksen hyvästä johtajuudesta syntyvät ihmisten omien kokemusten ja yhteiskunnassa vallitsevien ja voimakkaimmin julkisuudessa esillä olevien esimerkkien ja kirjoitusten perusteella. Suomalaisen koulun johtamisen kuuliaisuutta ja esivaltaa kunnioittavat perinteet vaikuttavat niin ikään niihin odotuksiin, joita koulun johtajille asetetaan.<br /><br />Nämä tiedot käyvät ilmi Helena Ahosen väitöskirjasta, jossa hän on tutkinut rehtoreiden kertomaa johtajuutta ja johtajaidentiteettiä. Tutkimukseen osallistui 14 erilaisissa kouluissa tai oppilaitoksissa työskentelevää rehtoria, joiden kirjoittamia elämänkertomuksia sekä haastattelukertomuksia Ahonen on analysoinut kerronnallisten menetelmien<br />avulla. <br /><br />- Omaa johtajaidentiteettiään rehtorit rakentavat ratkaisemalla omien periaatteidensa ja johtajuudelle asetettavien odotusten välisiä jännitteitä. Rehtorit kertovat olevansa muun muassa lasten tulevaisuuden puolustajia, opetus- ja kasvatustyön mahdollistajia, muutoksentekijöitä ja esitaistelijoita, Ahonen kertoo. <br /><br />Rehtorit kuvaavat myös toimivansa ristiriitaisissakin tilanteissa johtajana opetus- ja kasvatustyön arvoperustan mukaisesti. Julkisuudessa ihannoidun, vahvan karismaattisen johtajuuden rehtorit kokevat itselleen vieraaksi. Opettajuudesta luopumisen ja opettajaidentiteetistä siirtymisen johtajuuteen sekä oman johtajaidentiteetin muodostumista rehtorit kuvaavat muutosprosessina, jossa on siirryttävä katsomaan asioita eri perspektiivistä.<br /><br />- Oppilaitosjohtajuutta voidaan uudistaa vaikuttamalla sekä rehtorin että muiden oppilaitoksessa toimivien käsityksiin hyvästä johtajuudesta ja sen rakentumisesta. Hyvän johtajuuden edellytyksenä on, että sekä rehtori että myös muut oppilaitoksessa toimivat tiedostavat, että johtajuus rakentuu sosiaalisissa tilanteissa ja haluavat olla vaikuttamassa sen muodostumiseen, Ahonen huomauttaa.<br /><br />Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää oppilaitosjohdolle suunnatun perus- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Tulokset voivat olla tukemassa myös yksittäisten rehtoreiden henkilökohtaisessa, oman johtajuuden arvioinnissa ja kehittämisessä.<br /><br />Lisätietoja: <br />Helena Ahonen, puh. 040-5370999, helahon@cc.jyu.fi <br />Tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi, josta<br />saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.<br /><br />Helena Ahonen on tullut ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta vuonna1978. Lastentarhanopettajaksi hän valmistui vuonna 1981 Jyväskylän lastentarhanopettajaopistosta. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon hän suoritti Jyväskylän yliopistossa vuonna 2000. Ahonen on toiminut Jyväskylän maaseurakunnan päiväkerhotyön toiminnanohjaajajana ja lapsityönohjaajana vuosina 1988-1999 ja Jyväskylän kristillisessä opistossa lehtorina ja kehittämispäällikkönä vuosina 1999-2003. Vuodesta 2003 lähtien hän on työskennellyt Kirkkopalvelut ry:n Sisälähetysseuran oppilaitoksen rehtorina.<br /><br />Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 352, Jyväskylä 2008, ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-3417-0. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi.Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-88009233299722059942008-12-14T19:35:00.000+02:002008-12-14T19:36:03.833+02:00MATTI KOSKENNIEMI SYMPOSIUM 19.12.2008<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtldTwmYmmp7zsZJqThLmSj-kQse-DLuUERA7gcl8nuSK6uOWZr6Ehr1R8TWXxSl0WJrjjapFWW8_GWdBpO0nsblAcNRdYj6JJFgZ8Ei0ubBX2PCyzrSBMhxbq6MZ-d651HmhjssNHVsnE/s1600-h/koskenniemi.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtldTwmYmmp7zsZJqThLmSj-kQse-DLuUERA7gcl8nuSK6uOWZr6Ehr1R8TWXxSl0WJrjjapFWW8_GWdBpO0nsblAcNRdYj6JJFgZ8Ei0ubBX2PCyzrSBMhxbq6MZ-d651HmhjssNHVsnE/s320/koskenniemi.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5255812601930733634" /></a><br /><br />SUOMEN kasvatustieteen grand old man, professori Matti Koskenniemen syntymästä tulee 19.12.2008 kuluneeksi 100 vuotta. <br /><br />MATTI KOSKENNIEMI SYMPOSIUM 19.12.2008 Siltavuorenpenger 10, klo 12–15,tieteellistä seurustelua klo 15–17 <br /><br />Laitosten johtajien tervehdykset: <span style="font-weight:bold;">Marja Martikainen </span>ja<span style="font-weight:bold;"> Juhani Hytönen</span><br /><br />Esitelmiä: <span style="font-weight:bold;">Harri Pitkäniemi, Kirsi Tirri, Martti Hellström, Leena Krokfors, Pertti Kansanen</span><br />Keskustelua, puheenjohtajana<span style="font-weight:bold;"> Juhani Jussila</span> <br /><br />HELSINGIN YLIOPISTO<br />Kasvatustieteen laitos<br />Soveltavan kasvatustieteen laitos<br /><br />Lisää tietoa Koskenniemen elämäntyöstä löytää mm.<a href="http://www.helsinki.fi/ktl/historia/koskenniemi.htm"> tästä linkistä</a>.<br /><br />MarttiMartti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-68826290565946101802008-11-11T06:12:00.002+02:002008-11-11T06:15:48.882+02:00Turvallisuusasiat työllistävät rehtoreita liikaa<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEio0coU77VahcAq7qIfx2II5quR6ByrB3vgUUP1MIP2mavYPhLevW5D0ClnQSZ7gOj4T__DBylKE9QeNDa8aaya8t0aXyPMBRrURtbbh4PXk-gs1U9Q7lqZm46SzHnCC4oEF8SQzAD2l2kI/s1600-h/makela.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 144px; height: 200px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEio0coU77VahcAq7qIfx2II5quR6ByrB3vgUUP1MIP2mavYPhLevW5D0ClnQSZ7gOj4T__DBylKE9QeNDa8aaya8t0aXyPMBRrURtbbh4PXk-gs1U9Q7lqZm46SzHnCC4oEF8SQzAD2l2kI/s200/makela.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5267248742324101810" /></a><br /><br />MTV-3:n NETTIUUTISTEN 11.11.2008 mukaan koulujen rehtoreilla on nykyään yhä vähemmän aikaa johtamiselle. Erilaiset sosiaali- ja turvallisuusasiat ovat haukanneet jo lähes kolmasosan työajasta. Uutinen perustuu rehtori <span style="font-weight:bold;">Aarne Mäkelän </span> jokin aika sitten hyväksyttyyn väitöskirjaan. Mäkelä kasvattaisi kuraattorien, psykologien ja opinto-ohjaajien määrää jo alakouluissa. Näin rehtoreille jäisi aikaa myös pedagogiseen työhön. Mäkelää(kin) huolestuttaa, mistä kuormitettuun rehtorinammattiin löytyy jatkossa tekijöitä.Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-54675809402384341172008-10-17T15:44:00.003+03:002008-10-17T19:15:49.190+03:00Koulutusta pedagogisesta johtamistaOPPIMISKESKUS AURORA tarjoaa kaikille koulun pedagogisesta johtamisesta kiinnostuneille espoolaisopettajille ja rehtoreille maksuttoman koulutuspäivän tästä rehtorin ydintehtävästä. Mukaan voidaan ottaa väkeä muualtakin, jos paikkoja jää vapaaksi.<br /><br />Miten koulua johdetaan pedagogisesti? Mitä tarkoittaa koulupedagogiikkaa? Miten tarttua rakenteisiin, prosesseihin ja kuinka vaikuttaa ihmisiin? Kuinka rehtori voi johtaa opettajia, muuta henkilökuntaa, oppilaita ja vanhempia? <br /><br />Koulutuspäivässä keskiviikkona 29.10 on kaksi osaa.<br /><br /><strong>Aamupäivän ajan</strong>(klo 9-12.45) osallistujilla on mahdollisuus seurata puoliksi palaneen Auroran koulun arkea kahdessa eri toimipisteessa ja klo 12.45- 14.00 myös turvallisen iltapäivän (TIP) toimintaa. <br /><br /><strong>Klo 14-17 </strong> alkavaan <strong>pedagogiseen iltapäivään </strong>liittyy nähdyn reflektointia ja yhteistä ammatillista johtamiskeskustelua. <br /><br />Mukaan koulutustilaisuuteen otetaan 12 ensimmäisena ilmoittautuvaa rehtoria, apulaisrehtoria ja pedagogisesta johtamisesta ja muutostyöstä kiinnostunutta opettajaa. Kurssin johtajana toimii rehtori Martti Hellström. Mukaan mahtuu vielä muutama.<br /><br />Osallistujille lähetetään viikkoa ennen tilaisuutta lyhyt koulutuspäivään valmistava nettikyselylomake.<br /><br />Ilmoittautumiset osoitteella martti.hellstrom@espoo.fi <br /><br />TervetuloaMartti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-29065016969099433202008-10-11T08:34:00.001+03:002008-10-11T08:36:34.677+03:00Letter from Eduardo AndereI am very sorry about the Kauhajoki Tragedy. I just published in a Mexican national newspaper an op-ed column about Finland and the tragedy and concluded with the following paragraph translated from Spanish: "The world's school community deeply moved by this tragedy shares its heart and feelings with the innocent victims and their families. Finland is the house of a great people".<br /><br />On a different note I would like to congratulate the people of Finland for the Nobel Prize receipent former Finnish President Martti Ahtisaari. I was very happy to hear the news.<br /><br /> <br />Best regards<br />EduardoMartti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-36987317753184504632008-09-22T06:21:00.005+03:002008-09-23T09:27:37.347+03:00QUEST STAR: Professor Eduardo Andere<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4wBHPA2ewKo71C_zserLmqGH-gsX8n0IQrS-SzF-eAdBeZLnIsCBJz1T1PfQUO6RrA0nxsvWRQLuqrMK5_VykHBWK_4ZswLSHGEhY-c_oRGLRAN_Jah1-RDUMyuli9AGkUhiaA0urGR3J/s1600-h/andere.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4wBHPA2ewKo71C_zserLmqGH-gsX8n0IQrS-SzF-eAdBeZLnIsCBJz1T1PfQUO6RrA0nxsvWRQLuqrMK5_VykHBWK_4ZswLSHGEhY-c_oRGLRAN_Jah1-RDUMyuli9AGkUhiaA0urGR3J/s320/andere.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5248682878252019378" /></a><br /><br />Dear Principals, I have studying high performing education systems since March 2004 when I started in Finland. After a visit to schools and speaking with principals, teachers and experts in Finland and visited 18 other countries to be able to carry a comparative analysis. An academic book out my study is coming soon to be published by the University of Hong Kong. When ready I will let you know. I was so impressed (no wonder all the people around the world is impressed by the high and conssitently high performance of Finland) with Finland that I have returned four more times. <br /><br />There is very little that I can say about Finland and Finnish education system that you do not know already. But let me add a couple of perspectives: principals today face new challenges that makes their work in schools more demanding, and Finland in general face one challenge "staying on top". As Hannele Niemi (from Helsinki University) once told me: "there is only one direction you can go when you are first". <br /><br />Well being first is not certainly the most important thing in education, and you Finnish educators know this more than anyone else. But the worse thing it could happen to anyone is to sleep the dream of success. Japanese say: "Failure is the mother of success"; the contrary might be true if one is not challenged by success. I get back to you soon! Eduardo<br /><br /><blockquote>Mr Eduardo Andere is a professor of Education. He has been doing research about Finnish education for some years (since March 2004). This time he wanted to get a deeper insight into the reasons behind the Finnish success and what schools are doing in order to enhance teaching and learning. We had a privilage to pay him a visit in our school a few weeks ago.</blockquote>Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-57340386374046660262008-09-21T17:21:00.002+03:002008-09-21T17:23:54.097+03:00Mitä rehtori toivoo tutkimukselta?VERKOSTON sivuilla avataan näin toiveikkaasti ensimmäinen keskustelu. Teemana on, <span style="font-weight:bold;">mitä rehtori toivoo tutkimukselta. Millaisesta tutkimuksesta meille olisi hyötyä? Mitä meidän kannattaisi itse tutkia?</span><br /><br />Rohkeasti vaan keskustelemaan. Kommentointi ei edellytä rekisteröintiä, eikä nimi näy, ellei sitä itse näkyviin kirjoita.Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3986145256812614386.post-60593199327384059662008-09-21T16:59:00.003+03:002008-09-21T17:25:45.539+03:00Rehtoriverkoston blogi on avattu<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAKaULZFAS5C2jlYZNybdSHIDtloIvd3OVab0EE2lZv2riISdddriNhLyLWv1bVm71EUYX4noX1APEm209fCPK-41czIsUyomJWcfsZ_r4pzrG-QeKIMEwV980bFUyIWJml1EoQ3EzCOih/s1600-h/MH1.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAKaULZFAS5C2jlYZNybdSHIDtloIvd3OVab0EE2lZv2riISdddriNhLyLWv1bVm71EUYX4noX1APEm209fCPK-41czIsUyomJWcfsZ_r4pzrG-QeKIMEwV980bFUyIWJml1EoQ3EzCOih/s200/MH1.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5248476212201645298" /></a><br />REHTORI-TUTKIJANA-VERKOSTOLLE on avattu blogi osoitteessa <a href="http://rehtoritutkijanaverkosto.blogspot.com/">http://rehtoritutkijanaverkosto.blogspot.com/</a><br /><br />Blogi on kaikille rehtoreile ja rehtorin työstä kiinnostuneille tarkoitettu avoin sivusto, jonka tarkoitus on innostaa itse kutakin kehittämään ammattiamme tutkimuksen keinoin ja tuloksia hyödyntäen. <br /><br />Verkoston vetäjä käynnistää keskusteluja. Keskusteluun houkutellaan aika ajoin mukaan provokaattoteiksi tutkimuksen asiantuntijoita. <br /><br />SYYSKUUN keskustelun pääteemana on, mitä rehtorit toivovat tutkimukselta? Millaisesta tutkimuksesta meille olisi eniten hyötyä? <br /><br />Blogiin kootaan myös vinkkejä ja linkkejä ja referaatteja aiheesta kiinnostuneiden iloksi ja virkistykseksi. Tervetuloa mukaan.<br /><br /><span style="font-style:italic;">Martti Hellström</span>Martti Hellströmhttp://www.blogger.com/profile/06020624772030782757noreply@blogger.com0