Rehtorit eivät halua olla pomottajia

Väitös
Pe 19.12.2008 klo 12, Seminaarinmäki, Villa Rana, Blomstedtin sali

Rehtorit eivät halua olla pomottajia

KM Helena Ahosen kasvatustieteen väitöskirjan *Rehtoreiden kertoma johtajuus ja johtajaidentiteetti* tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Pauli Juuti (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Anneli Eteläpelto.

Rehtoreiden kertoma johtajuus rakentuu rehtorin ja toimintaympäristön välisissä sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.
Vuorovaikutustilanteissa rehtorit kokevat ristiriitaisia odotuksia eivätkä aina kykene tai halua vastata odotuksiin. Ristiriidat
odotusten ja rehtoreiden oman tahtotilan välillä johtuvat ihmisten erilaisista näkemyksistä siitä minkälaista on hyvä, tehokas ja toivottu johtajuus. Näkemykset oppilaitoksen hyvästä johtajuudesta syntyvät ihmisten omien kokemusten ja yhteiskunnassa vallitsevien ja voimakkaimmin julkisuudessa esillä olevien esimerkkien ja kirjoitusten perusteella. Suomalaisen koulun johtamisen kuuliaisuutta ja esivaltaa kunnioittavat perinteet vaikuttavat niin ikään niihin odotuksiin, joita koulun johtajille asetetaan.

Nämä tiedot käyvät ilmi Helena Ahosen väitöskirjasta, jossa hän on tutkinut rehtoreiden kertomaa johtajuutta ja johtajaidentiteettiä. Tutkimukseen osallistui 14 erilaisissa kouluissa tai oppilaitoksissa työskentelevää rehtoria, joiden kirjoittamia elämänkertomuksia sekä haastattelukertomuksia Ahonen on analysoinut kerronnallisten menetelmien
avulla.

- Omaa johtajaidentiteettiään rehtorit rakentavat ratkaisemalla omien periaatteidensa ja johtajuudelle asetettavien odotusten välisiä jännitteitä. Rehtorit kertovat olevansa muun muassa lasten tulevaisuuden puolustajia, opetus- ja kasvatustyön mahdollistajia, muutoksentekijöitä ja esitaistelijoita, Ahonen kertoo.

Rehtorit kuvaavat myös toimivansa ristiriitaisissakin tilanteissa johtajana opetus- ja kasvatustyön arvoperustan mukaisesti. Julkisuudessa ihannoidun, vahvan karismaattisen johtajuuden rehtorit kokevat itselleen vieraaksi. Opettajuudesta luopumisen ja opettajaidentiteetistä siirtymisen johtajuuteen sekä oman johtajaidentiteetin muodostumista rehtorit kuvaavat muutosprosessina, jossa on siirryttävä katsomaan asioita eri perspektiivistä.

- Oppilaitosjohtajuutta voidaan uudistaa vaikuttamalla sekä rehtorin että muiden oppilaitoksessa toimivien käsityksiin hyvästä johtajuudesta ja sen rakentumisesta. Hyvän johtajuuden edellytyksenä on, että sekä rehtori että myös muut oppilaitoksessa toimivat tiedostavat, että johtajuus rakentuu sosiaalisissa tilanteissa ja haluavat olla vaikuttamassa sen muodostumiseen, Ahonen huomauttaa.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää oppilaitosjohdolle suunnatun perus- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Tulokset voivat olla tukemassa myös yksittäisten rehtoreiden henkilökohtaisessa, oman johtajuuden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätietoja:
Helena Ahonen, puh. 040-5370999, helahon@cc.jyu.fi
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi, josta
saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Helena Ahonen on tullut ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta vuonna1978. Lastentarhanopettajaksi hän valmistui vuonna 1981 Jyväskylän lastentarhanopettajaopistosta. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon hän suoritti Jyväskylän yliopistossa vuonna 2000. Ahonen on toiminut Jyväskylän maaseurakunnan päiväkerhotyön toiminnanohjaajajana ja lapsityönohjaajana vuosina 1988-1999 ja Jyväskylän kristillisessä opistossa lehtorina ja kehittämispäällikkönä vuosina 1999-2003. Vuodesta 2003 lähtien hän on työskennellyt Kirkkopalvelut ry:n Sisälähetysseuran oppilaitoksen rehtorina.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 352, Jyväskylä 2008, ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-3417-0. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi.