Katri Kuukka tutki rehtoreita

KM Katri Kuukan kasvatustieteen (ammattikasvatus) alaan kuuluva väitöskirja: Rehtorin eettinen johtaminen monikulttuurisessa koulussa. "Sen yhteisen hyvän löytäminen" (Head teacher's ethical leadership in a multicultural school. "Finding the common good") tarkastetiin 4.9.2009 klo 12 Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna. Vastaväittäjänä oli professori Juha Sihvola (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimi professori (emeritus) Reijo Raivola.

KATRI Kuukka on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut monikulttuurisen opetuksen alueen projektisuunnittelijana vuosina 1995-1998 ja opetuskonsulttina vuosina 1998-2009 Helsingin kaupungin opetusvirastossa. Nykyisin hän toimii suomi toisena kielenä -opettajana Eiran aikuislukiossa Helsingissä.

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksessa tarkasteltiin rehtorin eettistä johtamista monikulttuurisessa koulussa. Taustaosuuden tutkimustehtävänä kuvattiin koulun johtamista, rehtorin professiota ja työnkuvaa etiikan näkökulmasta ja tarkasteltiin monikulttuurista koulua eettisen johtamisen maisemana. Empiirisen osan aineisto koostui Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille (N=25) tehdyistä haastatteluista. Varsinaisena tutkimustehtävänä kuvattiin rehtorien kokemia monikulttuurisuuteen liittyviä dilemmoja ja niiden ratkaisuja tai niihin vastaamista.

Tutkimustehtävän taustoittamiseksi tarkasteltiin rehtorien näkemyksiä monikulttuurisuuden käsitteestä ja sen rikkaus- ja haasteulottuvuuksista. Monikulttuurisuus määrittyi etnisyyden erilaisuudeksi, suomalaisuuden ja maahanmuuttajien moneudeksi sekä moneuden arkipäiväisyydeksi. Sen ulottuvuudet ilmenivät normittavana, kriittisenä ja kunnioittavana vastavuoroisuutena ja erojen inklusiivisuutena. Monikulttuurisuuden rikkaus ilmaistiin pääasiassa erilaisina välittöminä ja kauaskantoisina hyötyinä, jotka kohdistuivat sekä kouluyhteisöön että sen ulkopuolelle ja liittyivät oppilaisiin, rehtoreihin itseensä sekä suomalaiseen yhteiskuntaan. Haasteet liittyivät oppilaiden oppimiseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen, etnis-kulttuurisiin tulkintoihin ja vuorovaikutukseen, jotka pääsääntöisesti määriteltiin koulun kontekstissa.

Varsinaiset dilemmat liittyivät edellä mainittujen haasteiden lisäksi myös maahanmuuttajien integraatioprosesseihin. Yksi vuorovaikutukseen liittyvä keskeinen aito eettinen ongelma oli impulsiivisesti käyttäytyvät huoltajat. Oppimiseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä haasteista huoltajien suhtautuminen erityisen tuen tarpeeseen oli myös aito eettinen dilemma. Etnis-kulttuurisiin tulkintoihin yhdistetyissä haasteissa uskonnolliset tulkinnat koskien opetukseen osallistumista nousivat keskeisimmiksi. Integraatioprosesseihin liittyvät useimmin kuvatut aidot eettiset ongelmat liittyivät perheen sisäisiin rooliristiriitoihin ja hierarkioiden muutoksiin. Tyypillistä oli dilemmojen toisiinsa kietoutuminen ja erityyppisten eettisten ongelmien näkyminen niissä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin monidimensionaalista eettisten lähestymistapojen mallia (Starratt 1991; 1994, Shapiro & Stefkovich 2005, Furman 2003), joka sisältää kriittisen, oikeudenmukaisuuden, huolenpidon, professionaalisuuden ja yhteisön etiikan näkökulmat oppilaan edun ollessa keskeinen lähtökohta. Siinä kuvattujen eettisten lähestymistapojen lisäksi rehtorit lähestyivät dilemmoja pragmaattisesti ja tilannekohtaista reflektointia osoittaen. Siten tilanne-etiikka nähtiin myös dilemmoihin vastaamisen taustalla. Oppilaan etu rehtorin toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavana prinsiippinä oli keskeinen dilemmoihin vastaamisessa, samoin opetussuunnitelman perusteissa esitetyt perusopetuksen tavoitteet