VERKOSTON sivuilla avataan näin toiveikkaasti ensimmäinen keskustelu. Teemana on, mitä rehtori toivoo tutkimukselta. Millaisesta tutkimuksesta meille olisi hyötyä? Mitä meidän kannattaisi itse tutkia?
Rohkeasti vaan keskustelemaan. Kommentointi ei edellytä rekisteröintiä, eikä nimi näy, ellei sitä itse näkyviin kirjoita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Jaa-a. Sitä tietysti, että saisi oman tutkimuksensa valmiiksi. Havaintojeni mukaan lähes kaikki rehtoreiden tutkimukset kuuluvat kasvatustieteen alaan. Tutkin itse Turun yliopiston poliittisen historian laitoksessa aihetta "Punatähdestä kaksoiskotkaan. Neuvostoliiton romahtamisen vaikutus venäläisen keskikoulun historian oppikirjoihin". Työskentelin Moskovan suomalaisen peruskoulun rehtorina 1998-2000. En tiedä, onko tästä väitöskirjasta suurtakaan hyötyä juuri rehtoreille. Suurta yleisöä ehkä kiinnostaa, millainen maailmankuva itäisen naapurimme oppilaille muodostuu tästä materiaalista.
Hieno aihe! MItä menetelmiä tuollaisessa teemassa käytetään?
Martti
Anteeksi viivästynyt vastaus. Olen käyttänyt normaaleja poliittisen historian lähestymistapoja eli lähdekritiikkiä ja vertailuja. Oppi- ja metodikirjoja on yli 80 sekä muuta materiaalia melkoinen nimikejoukko. Voin todeta, että lehdistön väitteistä huolimatta neuvostoaikaiseen tekstiin ja tiedon pimittämiseen ei olla menossa. Kriittisyyttä Venäjällä annettava opetus toki kaipaa lisää. Nuorison kielitaidon paraneminen lupaa pelkästään hyvää kansainvälisen materiaalin leviämiseksi maassa. Olen käyttänyt myös lehdistöä, aikakauskirjoja ja haastatellutkin muutamia Venäjän eri puolilta olevia opettajia.
Lähetä kommentti