Vastaväittäjänä on dosentti Matti Erätuuli, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Jukka Husu. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Tutkimuksia . Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Tiivistelmä: Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata rehtorin työtodellisuutta käytännön toimintaa havainnoimalla. Koulun johtamisen arkipäivää tarkkailemalla minuutti minuutilta pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: mihin rehtorin aika kului, jäikö hänelle arjen pyörittämisen ohella aikaa koulun kehittämiseen ja miten aikaisemmissa teorioissa esitetyt nykyjohtamisen haasteet näkyivät rehtorin käytännön työssä. Tutkimuksen kohteena oli viisi eri puolilla Helsinkiä toimivaa rehtoria – kaksi naista ja kolme miestä. Rehtorit oli valittu sattumanvaraisesti, erilaisten koulutustilaisuuksien yhteydessä.
Tutkimuksen pääväittämä oli, että rehtorin työ koostuu oppilaita ja opettajia sekä sidosryhmiä koskevien arkipäiväisten asioiden selvittelystä ja erilaisten hallinnollisten raporttien laatimisesta. Näin ollen yksittäisellä koululla tai sen rehtorilla ei ole kylliksi resursseja tulevaisuutta ennakoivaan opetuksen ja oppimisen kehittämiseen eli pedagogiseen johtamiseen, vaikka jokaisella rehtorilla on kuitenkin aina paras tietämys oman koulunsa nykytilanteesta ja sen pohjalta luoduista kehittämistarpeista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Peer-Assisted Leadership – ohjelmaa soveltaen. Tutkija varjosti rehtoreita neljän päivän ajan kolme tuntia kerrallaan. Varjostuspäivän jälkeen epäselviksi jääneet tilanteet avattiin lyhyellä haastattelulla. Tämän lisäksi rehtorit arvioivat omaa toimintaansa ja osallistuivat sekä viitekehyksen että varjostusaineiston pohjalta laadittuun teemahaastatteluun.
Varjostusaineistosta kootut tulokset osoittivat, että rehtoreiden toiminnot painottuivat kansliatöiden tekemiseen. Rehtorit viettivät eniten aikaa (yli 50 %) kansliassa. Kansliassa vietetty aika kului pääosin tietokoneen äärellä. Vuorovaikutustilanteet opettajien ja satunnaisten vierailijoiden kanssa veivät toiseksi eniten rehtoreitten aikaa. Verkostoituminen taas oli suhteellisen vähäistä, vaikkakin sitä haastatteluissa pidettiin tärkeänä osana johtamista.
Varjostamalla kerättyjen havaintojen luokittelun jälkeen tutkimus jaotteli rehtoreiden toiminnot niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden mukaan. Taustatekijöitä olivat laadun kehittäminen, arjen sujuminen, strateginen ajattelu sekä tunnetaidot. Näiden taustatekijöiden perusteella voitiin osoittaa, että koulutyön arjen sujumiseen liittyvät tehtävät veivät rehtoreiden ajasta noin 40 %. Tunnetaitoja vaativia tehtäviä havaittiin yli 30 % ja strategista ajattelua sisältäviä yli 20 %. Sen sijaan tehtävät, jotka sisälsivät tutkimuksen esittämien kriteerien mukaan laadullista kehittämistä, veivät aikaa vain noin 8 %. Tulos vastasi aikaisempien tutkijoiden esittämiä tuloksia rehtoreiden työn painottumisesta muuhun kuin opetuksen ja oppimisen laadun kehittämiseen.
Avainkäsitteet: hajautettu johtaminen, yhteisöllisyys, verkostoituminen, vuorovaikutus, tunneäly, strategia, laadullinen kehittäminen
Tiivistelmä: The aim of this study was to describe school leadership on a practical level. By observing the daily behaviour of a principal minute by minute, the study tried to answer the following questions: how did the principals use their time, did they have time to develop their school after participating in the daily life of the school, and how did the previously studied challenges of modern leadership show in their practical work? Five principals in different areas of Helsinki were observed – two women and three men. The principals were chosen at random from three educational conferences.
The main hypothesis of this research was that the work of the principal consists of solving daily problems and routines concerning the pupils, teachers and other interest groups and writing all kinds of bureaucratic reports. This means that the school and its principal do not have enough resources to give to a visionary development of teaching and learning – in other words pedagogical leading – even though every principal has the best knowledge about his or her own school’s status quo and the needs for development revealed by this status quo.
The research material was gathered by applying the Peer-Assisted Leadership method. The researcher shadowed each principal for four days for three hours at a time. After each shadowing period, any unclear situations were clarified with a short interview. After all the shadowing periods, the principals participated in a semi-structured interview that covered the themes emerging from the shadowing material. In addition to this, the principals evaluated their own leading with a self-assessment questionnaire.
The results gathered from the shadowing material showed that the actions of the principals were focused on bureaucratic work. The principals spent most of their time in the office (more than 50%). In the office they were sitting mainly by the computer. They also spent a significant mount of time in the office meeting teachers and occasional visitors. The time spent building networks was relatively short, although the principals considered it as an important domain of leadership according to their interviews.
After the classification of the shadowing material, the activities of the principals were divided according to certain factors affecting them. The underlying factors were quality management, daily life management, strategic thinking and emotional intelligence. Through these factors the research showed that coping with the daily life of the school took about 40% of the principals’ time. Activities connected with emotional intelligence could be observed over 30% and activities which required strategic thinking were observed over 20% of the time. The activities which according to the criteria of the research consisted of quality management took only 8% of the principals’ time. This result was congruent with previous studies showing that the work of school leaders is focused on something other than developing the quality of teaching and learning.
Keywords: distributed leadership, building community, network building, interaction, emotional intelligence, strategy, quality management
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti